Maahanmuuttopolitiikkaan on tullut kurilinja, jota tuetaan harmaan talouden orjunnalla. Taannoinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, miten hallituksen harmaan talouden torjunta kurittaa maahanmuuttajia . Venezuelakin on nyt turvallinen maa.      Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikkö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.      MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –  MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen ...

     Elisessä A-studio-ohjelmassa käsiteliin tasapuolisesti vastustajien ja kannattajien näkökulmista tehokaan katumisen lakiesitystä ja hallintarekisterikysymystä. Onnistuneina juontajina toimivat Annika Damström ja Markus Liimatainen. Väittelijöinä olivat Kansanedustaja Antti Häkkänen ja Sanna Marin.      Häkkäsen pääargumentit armahduksen puolesta olivat kansainvälisen finanssitoiminnan tehostuminen ja sitä kautta investointien lisääntyminen Suomeen. Näiden argumenttien tarkempaan perusteluun Häkkänen ei ollut näkemyksiä. Niinpä ne jäivät hyvin teoreettiselle tasolle.      Marinin todetessa, että laki suosii pientä erityisryhmää eikä ole kaikille tasapuolinen, Häkkänen tyrmäsi Marinin tämän näkökulman. Häkkänen korosti, että on muitakin tapauksia, jossa jotain erityisryhmää on suosittu, mainiten nuorisorangaistuksen.      Se todella suosii nuoria rikoksentekijöitä, mutta se on ennakolta kaikkien tiedossa sekä m...

Jokainen tiedostaa maailman muuttuneen 1950-luvun sanomalehti- ja radioajan tiedonvälityksestä monikanavaiseksi ja heti saatavaksi. Nykymedia nostaa sankareita esiin ja sammuttaa niitä oman tahtinsa ja markkina-arvonsa mukaan. Kullakin maailmankylän sankarilla on maalleen arvonsa lähinnä sen mukaan, kuinka monta sataa miljoonaa lukijaa, katselijaa ja seuraajaa sankari saa sose- ja markkiamediassa. Valtio ja kunnat rahoittavat urheilua kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain suoraan   toimitila- ja palkkakustannuksina sekä investointeina. Nuorisoliikunnan ja ihmisten perusliikunnan kannalta tämä on kannatettavaa. Kohtuullisella urheilulla on eninomaisen hyvät terveysvaikututkset koko elämän ajalle. Pitäisi kuitenkin laajemmin keskustella, missä määrin yhteiskunnan pitää osallistua huippu-urheilun tukemiseen. Tämä ensiksi sen tähden, että osa mahdoillisista huipuista, joilla olisi jonkinlaista markkina- tai imogoavoa maalle, on voittoa tuottavaa kaupallista toimintaa, ...