Suomen oikeusjärjestelmä on rikki korkeimmasta oikeudesta vankeinhoitoon, koko ketju ei toimi. Näin saarnasi PS:n kansanedustaja eduskunnan budjettikeskustelussa. Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä tuomioistuimet toimivat perustuslakien ja muun lainsäädännön mukaisesti, eikä meillä ole korruptiota. Maassamme oli kyllä pitkään ulos päin hieman arveluttavan näköinen asetelma, kun tuomioistuimet toimivat resurssivalassaan liikaa oikeusministeriön alaisuudessa eli ministeriö määräsi likkaa tuomioistuinten välisistä rahanjoista. Käytännössä tuomioistuimet tuomioissaan olivat kutenkin täysin oikeusministeriöstä riippumattomia. Tuomioistuinviraston perustaminen poisti harhan siitä, että tuomioistuimet olisivat poliittisen ohjauksen alaisuudessa. Suomen vankeinhoito koki 1970-1980 luvuilla suuren muutoksen, kun rangaistuksissa siirryttiin pohjoismaiselle tasolle. Vankimäärä putosi seitsemästä tuhannesta kolmeen tuhanteen. 2000-luvun haasteena on ulkomaalaistaustaisten vankien suuri määrä. Hei...

Maassamme on noin 15000 ihmisten joukko, joista runsaat 2000 on aina vuorollaan muutaman kuukauden tai vähän yli vuoden vankilassa. Suurin osa tästä joukosta kuuluu pikkurikollisten ytimeen. He syyllistyvät pääsääntöisesti omaisuusrikoksiin, näpistyksiin, varkauksiin, häärintään julkisilla paikalla ja tappelunnujakointiin.   Tämä on heidän elämäntapansa, kunnes vanheneminen latistaa heidän toimintaansa, jolloin osa siirtyy hetkeksi puliukkokaartiin lopulta kuolonsadan korjatessa heidät. Onneksi muutamat selviävät kuiville mm vertaistukihenkilöinä.  Yksi tapa ajatella tämän porukan vankivirtaa vankilaan on, että saapuessaan vankilaan vanki on yksi niistä 15000:sta, jonka vuoro nyt oli joutua vankilan ja kun hän vapautuu, hän palaa takaisin niiden 15000 joukkoon. Tästä kolkosta ajatusmallista seuraa, että vanki saapuessaan vankilaan ensikertalaisena, hän vapautuessaan on mieleltään jo uusija. koska kuuluu tähän 15000 joukkoon ja tulee siis uusimaan. Suuri kysymys on mikä t...

HS:ssa 8.4.2021 julkaistu Teija Sutisen juttu VTV:n matriisiorganisaatiosta oli hyvä ja   mielenkiintoinen neljästä syystä. Ensiksi matriisiorganisaatio sovellettuna virastoon on aina epäonnistunut ainakin vuodesta 1971 lähtien. Esimerkkinä voidaan maininta silloisen maan johtavan konsulttiyrityksen lanseeraama matriisiorganisaatio 1970 perustettuun vesihallitukseen (VH). Alun perin virastossa oli linjaorganisaatio osastoineen ja toimistoineen. Osastojako perustui VH:n toimintoperusteisiin osastoin, kuten rakentaminen, vesistöjärjestelyt, valvonta ja katselmukset, jne sekä erilliseen tutkimuslaitokseen. Seuraavaksi konsultit pyrkivät kääntämään VH:n toimialan tulosalueisiin viittaavaan jakoon: vesien suojeluun, vesien vikistyskäyttöön, raakaveden turvaamiseen, ympäristösuojeluun. Tutkimus säilytettäisiin entisellään. Nämä tulosalueet leikkaisivat kuvainnollisesti ajatellen kaikkien alkuperäisten osastojen läpi. Ei voi kiistää tämän jaon tärkeyttä, sillä ne esittävät alueita, jo...

Oikeusministeriön vaalipäällikkö kummastutti kaksi eri kertaa eilisessä HS:ssä lausunnossaan vaalien lykkäämisestä sanomalla, ettei hän ole mikään ennustaja. Tällainen lausunto ministeriöltä julkisuuteen luo tumman varjon ministeriön muun henkilöstön päälle puhumattakaan siitä, että vaalipäällikköä olisi pyydetty ennustamaan. Faktat vapauttavat vaalipäällikön ennustajan roolista ennakoijaan, sillä ne kertovat, että COVID-19:n muutaman viikon kumulatiivinen ilmaantuvuus on   ripeässä kasvussa, pk-seudulla rajussa. Vaalien myöhentämisessä pitää noudattaa varovaisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että tilastollisin ja todennäköisyyslaskennan keinoin analysoidaan ensiksi , millaiset myöhentämisen vahingot ovat, jos korona on jo laantunut vaalipäiviksi, ja toiseksi, mitä etuja saadaan myöhentämisestä, jos korona ei ole laantunut. Jos vaalit aiotaan pitää normaalisti, koronatilanteen indikaattoreiden pitää osittaa jo nyt reipasta ja pysyvää viruksen taantumaa. Tämän hetken luvut, ni...

Suomen Keskusta on luvattua lupaavampi väliorganisaatiotasojen luoja, melkein luojan armosta. Esimerkkinä kelpaavat pääkoordinaattori entinen hallintoministerin Elyt ja Avit, joiden perustamisen sotkuja vieläkin yritetään korjailla. Sotesta ei tässä yhteydessä sen moniportaisuuden takia ei tekstiä mahdu yhtään. Väliporrasalalle on tullut onnistuneesti uusi yrittäjä. Sen nelivoutiskausi on ollut menestys, sillä yhtään uuttaa johtajan paikkaa ei ole tarvinnut perustaa. On vain päällikön paikkoja. Nyt tämä noin 30 vankilalaitosta ohjaava väliporras pitää taas uudistaa. Siis 30 vankilaa tarvitsee väliportaan hallinnon, joka ei riitä nykyiselle ja joka nytkin on turha kapistus Temppu tapahtuu niin, että oikeusministeriöön nimitetään aina kepun kaartiin kuuluva ylijohtaja, joka kepun puolesta ja omaksi virkamiesuransa kruunuksi värkkää vankeinhoidolle uuden alueorganisaation. On turhaa luetella alueorganisaation tuomia haittoja, koska ne eivät näy kolmeasataa metriä kauemmaksi muurien es...

TV 1 käsitteli eilen Sörkan vankilan suljetin osaston tilannetta. EU on antanut monelle maalle ja myös Suomelle nootin parantaa vankien olosuhteita suljetuilla osastoilla. On hyvä, että ulkopuoliset EU ja YK:n antavat tällaisia lausuntoja. Toimin oikeusministeriössä 25 vuotta ja joka vuosi samat tahot antoivat joka vuosi lähes samankaltaisia parannusehdotuksia. Parannuksia tehtiin siinä määrin, kuin lisäresursseja saatiin. Käytännön vankeinhoidossa, jossa päivittäin kohdataan vankeja ja työskennellään heidän kanssaan, ei juuri perinteiset tehostamistoimenpiteet ole mahdollisia. Esimerkiksi ei voida vähentää rationalisoinnin nimessä vankilahenkilöstöä puoleen tai lähettää luottovanki yksin silmän painemittaukseen. Vankila on osastoitu monestakin eri syystä. Esimerkiksi karkaamisriskin, pelkäämisen tai jengitoiminnan takia taikka digivälineillä rikollisen toiminnan jatkamisen estäminen takia ulkomaailmassa. Uutisissa pisti erityisesti silmään huumerikollisen esiintyminen vankien puolusta...

     Lainaan tähän aluksi uudestaan entisen OM:n työparini, nykyisen EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja   Tiina Astolan sanoja: hallituksemme juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena.   Astolan kommentista   tärkeä ottaa opiksi, koska Sipilän hallituksella oli taipumus harvesterilla kaataa lakiviidakkoa, jolloin   lopputuloksena   oli vain taksilain kaltaisia ryteikköjä.      Lainsäädännön tason parantamisessa ei ole yhtä temppua. Kurssit eivät auta.   Parantaminen kaipaa uudistuksia koko valtioneuvoston tasolla. Tavoitteeksi on asetettava arkkitehtuuri, jossa koko valtioneuvoston juristikapasiteetti on nykyistä keskitetymmin koko hallituksen käytössä ja jossa on menettelyt ja prosess...

     Viime päivinä on noussut esiin tuomioistuin laitosten kokemattomien tuomareiden antamat tuomiot ja tähän liittyä tuomareiden koulutus ( https://yle.fi/uutiset/3-9775711 ) . Koulutus on kiistämättä riittämätöntä ja hajanaista eikä sen organisointi ole selkiytynyt, mikä kuluttaa ja missä.   Ei näytä uskottavuuden kannalta, jos poliittinen ministeriö järjestää sitä. Myös Jyrki Virolainen on kritisoinut tuomaritilannetta ( https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/2017/08/60-ylen-kohujuttu-kokemattomista.html ).      Nämä epäkohdat peittävät kuitenkin alleen paljon vakavamman tuomioistuinlaitosten riippumattomuus ongelman, joka johtuu siitä, että tuomioistuimet ovat suoraan oikeusministeriön alaisia hallinnollisesti.   Tuomioistuimet ovatkin riippuvaisia poliittisen oikeusministeriön niille osoittamista resursseista, jotka sovitaan oikeusministeriön ja tuomioistuimen välisessä tulosneuvottelussa. Onhan tällainen sopiminen ulos päin omituisen nä...

     Nimitykseni virkaan ei ollut kuitenkaan niin selvää, kuin olin kuvitellut. Oli vappuaatto ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä. Huomasin tuolloin, että minulta puuttui todistus ruotsin kielen tyydyttävästä taidosta. Ainoa tähän hätään käsiini saamani kuulustelija oli vanha harmaatukkainen, kyynärpäihinsä nojaava ja kumarassa istuva mies.      Mennessäni Töölössä arvokaan kerrostalon rappuja ylös edessä menevä nainen tuli sisään samalla oven avauksella. Luulin jo rauhoittuneena, että menemme yhtä aikaa tentattavaksi. Nainen kutsuttiin kuitenkin ensin viipyen sisällä vain viisitoista minuuttia. Näin helpollako tästä pääsee, kuvittelin.      Istuessani miehen edessä edes ensimmäisistä tenttaajani sanoista en ymmärtänyt mitään. Puheeni ei luistanut lainkaan. Näytti varmalta, että tenttini tyssää tähän.      Erehdyin kuitenkin pöydän takana pysyttelevästä punanenäisestä tyypistä pahoin. ...

     Taannoin KKO:n presidentti Pauliine Koskelo käytti järkevän puheenvuoron oikeuslaitoksen kehittämisestä. Tolkuttomien määrärahaleikkauksien sijasta tulee käyttää muita toimenpiteitä.      Hän esitti käräjäoikeuden roolin muuttamista paikaksi, johon koko näyttö kerätään ja taltioiden ja jossa ensisijaisesti jutut ratkaistaan. Hoviin pääsi vain muutoksenhakuluvalla. KKO olisi ennakkotapauksia varten. Hän esitti myös erityistuomioistuimien lakkauttamista. Kaikkia rattijuoppotapauksia ei tarvitse käsitellä raastuvanoikeudessa. Ict pitää saada toimimaan.      Hiljattain Vantaan kaupungin sovittelijat ovat esittäneet riita-, kunnianloukkaus- ja eräiden rikosasioiden siirtämistä sovittelijoille. Kokemukset ovat hyviä.      Koskelon väläyttämiä uudistukia on esitetty aiemminkin useasti. Viimeisin vakava yritys tehtiin 1990-luvulla entisen valtakunnansyytäjän Matti Kuusimäen ...

         Kansanedustaja Hakkarainen oli kovin kiihtynyt eilen eduskunnan kyselytunnilla huitoessaan saamaansa omaa ehdollista tuomiopaperiaan. – Ei tunnut missään, täällä sitä ollaan, hän saarnasi. Samalla hän ihmetteli vuolaasti, miksi hänen vaalialueellaan tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta tekijä ole selvinnyt ehdollisella tuomiolla.      Kansanedustajat äityivät tästä ihmettelemään, miten eri puolilla Suomea eri käräjäoikeuden antavat samankaltaisista rikoksista ankaruudeltaan aivan erilaisia tuomiota.      ”Suomessa on riippumattomat tuomioistuimet, eikä oikeusministeriö voi ohjata tuomioistuinten rangaistuskäytäntöjä”, vastasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuttuun tapaan rutiininomaisesti..      Tosi asiassa kyllä oikeusministeri puuttuu. Ministeriö tekee sitä pehmeällä vaikuttamisella järjestämällä tuomarikoulusta. Tämä on lainsäätäjältä jossain määrin kyseenalaista puuttumista r...