Yleinen etu on joskus ankara viikate yksityistä kansalaista kohtaan. Tämän ovat saaneet kokea mm. ne henkilöt, jotka joutuivat luovuttamaan jokirantojaan yksityisille voimalaitosyhtiöille. Katselmuskokouksissa tavallisen pienviljelijän oli mahdotonta ottaa kantaa insinöörien kirjoituspöydillään laatimiin säännöstelylaskelmiin, jotka vilisivät virtaamia ja keskimääräisiä alimpia vedenkorkeuksia. Lopputuloksena oli, että maa oli luovutettava käypään hintaan, joka määriteltiin joutomaan hintana. Julkinen sana oli vaiti. Nyt vesivoimayhtiöt ovat pörssissä ja rantojen asukkaat seisoskelevat pää kallellaan säännöstelyjen pilaamilla rannoillaan. Sama pakkoluovutuksen kokivat tuhannet suomenkieliset viljelijät asuttaessaan sodanjalkoihin joutuneita karjaalaisia. Nyt sipoolaiset käyvät taistelua, josta on vaikeaa sanoa, mitä siinä on menetyksen uhan alaisena. Maata ja omaisuutta siinä ei ainakaan asukkaat menetä. Jotta sipoolaisten taitelussa olisi uskottavuutta, heidän on pystyttävä kertoma...