Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio.      Monet tutkijat pitävät tätä kolmantena teollisena vallankumouksena digitalisaation ohella. Kehitysaaltoja voi tulevaisuudessa olla paljon enemmän, sillä tiede ja sovellutukset menevät harppoen eteenpäin.      Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten.      Aineeton internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla tyhjentämään ja mitä reittiä pitkin.      Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sa...

     Maalimankuva käsite syntyi vasta 1800-luvulla ja me jo nyt puhumme tunteikkaasta ystävärobotti Pepperistä (HS 14.10). Sosiaali-ja terveydenhoitoyhtiö Attendo suunnittelee robottien käyttöä lääkejakelussa. Varmaan se on järkevä hanke, jos tavoitteena on automatisoida lääkedosetin sisältö, jonka ihminen antaa potilaalle.      Kaiken kaikkiaan automaatio, digitalous ja robotiikka ovat kaikissa OECD-maissa kärkihankkeita tuottavuuden kohottamisessa. Yhdysvallat, Etelä-Korea, Saksa ja Japani ovat robotiikan johtavia maita. Australiassa jopa tuorevihannestuotanto on automatisoitu huippuunsa.      Tästä huolimatta näissä maissa työttömyys on alhainen, robotit eivät ole syöneet työpaikkoja, ehkä päinvastoin.      Yhtenä syynä tähän on vaha, mutta edelleen pätevä argumentti, että automaatio kehittyäkseen jatkuvasti vaati uusia innovaatiota, menetelmiä, materiaaleja ja uudenlaista ja erilista osaamista ja asiantuntij...