Sota voi muuttaa radikaalisti naapurivaltion kansalaisen suhtautumista toisen naapurin väestöön. Hyvä hieman kaukaisempi esimerkki on Ranskan ja Saksan (Preussi) sota 1870-1971. Tässäkin sodassa toinen maa syyttää toista sodan aloittamisesta. Ranskan puolelta Napoleon III katsoi olevan kohtuullista korjata Napoleonin tappion rauhaan pakottamisen vääryydet.   Preussi sotilasmahtina piti myös Ranskan hallitsevaan yläluokkaa rappioon suistuneena. Kun Preussi Metzin ja Strasbourgin kautta hyökkäsi Pariisiin ja raavaat preussilaiset sotilaat riehuivat kapakoissa ja ryöstelivät katujen kauppoja, Parisiin hienosto oli kauhuissaan. Ensimmäisen maailmansodan yhtenä syynä oli Ranska-Preussi sodan traumat. Kun Versaillesin rauha 1919 solmittiin, se melko pian katsottiin häpeärauhaksi Saksan kohtelun takia. Se menetti tärkeitä teollisuusalueita ja joutui maksamaa valtavat sotakorvaukset. Tämän katsottiin olevan keskeinen syy Hitlerin hyökkäykselle Ranskaan keväällä 1940 ja maan miehittämiselle...

     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.      Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.      Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.      Toisaalta kansalla ei ole mitä...

Suomessa   nousee säännöllisin väliajoin keskustelua rangaistusten koventamisesta. Kun tapahtuu mieliä järkyttävä rikos ollaan vaatimassa pitkiä kakkuja. Elinkautista vaaditaan, loppuiäksi. Kannattaa kuitenkin ennen, kuin me kansalaiset annamme lainsäätäjälle toimeksiannon ankaroittaa tuomioita, pohtia, mitä varten rangaistuksia tuomitaan. Ensiksi, onko rangaistus yhteiskunnan kosto, uhrin kosto, tuomitun hyvitys uhrille, tuomitun ja yhteiskunnan sovitus vai yhteiskunnan pelote? Meillä lähdetään siitä, että eristäminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen riittävät rangaistukseksi. Toiseksi, miten rangaistukäytäntö sopii meidän yhteiskuntajärjestelmään ja sosiaaliseen tilaan? Jos meillä olisi suuri määrä kaduilla ja kujilla ihmisiä, jotka voivat tehdä rikoksen pienestäkin ärsykkeestä ja tilaisuuden avautumisesta, rangaistusten pitäisi olla ankaria. Nämä henkilöt tehtyään rikoksen tulee pitää  pois kaduilta. Muutoin ulkona liikkuminen olisi liian vaarallista. Meillä ei til...

Päivi Räsänen sanoi puolueensa piiri kokouksessa IL:n verkkolehden 16.11 mukaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena. Lausuma on ymmärretävä poliittisena retoriikkana ja   räikeänä tahallisena väärin ymmärtämiseä. Se kuitenkin kuvastaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkaa vielä epätodesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen. On tunnettua, että eri   rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta. Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. Pohjoismainen käytäntö on myös hyväksi havaittu malli. Sen kokemusten mukaan rangaisten ankaruudella ei juuri ole mitään tekemistä uusimisen kanssa. Nii...