Seuratessa rokotevastaisten keskusteluja mieleen tulee Nietzschen yli-ihmiset, jotka ilman tieteellisiä argumentteja pitävät itseään muita parempina luomuksina, jopa kuolemattomina. Luulisi, että näistä käsityksistä on päästy eroon, mutta ne jylläävät uskon lahkon tavoin tietyillä seutukunnilla. Yksi totta oleva peruste rokotevastaisuuteen on epäluottamus hallintoon, mikä maassamme tarkoittaisi hallitusta ja rokotuksista vastaavia virkahenkilöitä. Todennäköisesti Suomessa ei näin ole, vaan vastustus voi perustua uskomuksiin tai se voi muistuttaa perusteluja, miten ja miksi henkilö kuuluu jonkin lahkoon. Itse elin nuoruudessani ympäristössä, johon liittyi läheisesti lestadiolainen uskoon tuleminen ja tavalla tai toisella siinä elämiseen. Herätys saattoi tapahtua spontaanisesti seuroissa, kun ihminen nousi ylös tunnustaen syntinsä (valikoivasti) ja vaipui itkun sekaiseen hurmokseen. Rokotevastaisuus tuskin pöllähtää päälle luokkakokouksessa tai partio jotoksella. En usko rokotevastai...

Syksy Räsäsellä oli hyvä kirjoitus päivän Helsingin Sanomien tiedeosiossa. Hänen pääsanomansa oli, että talouspolitiikkamme perustuu uskomuksiin. Tämän hän myös perusteli. Hän ei sanonut taloustieteen perustuvan uskomuksiin. Kuitenkin hänen tekstinsä hipaisi käsitystä, että taloustiede ei ole kaikilta osin tiedettä  lainkaan. Tieteellisen tiedon yksi perusehto on, että sen voi kuka tahansa, jolla on alan koulutus, toistoilla osoittaa oikeaksi. Jos lääketiede ei näin menettelisi olisimme pulassa. Samoin fysiikka ja kemia, jopa historia. Räsänen viittasi kirjoituksessaan lievempään todistustaakkaa kuin toisto: vertaamista havaintoihin. Tässä siis Räsäsen mielestä voidaan käyttää hyväksi myös historiallista dataa. Tämä on ok. Mutta kuten Räsänen osoittaa, talousoppineet eivät tukeudu tähänkään. Näyttää vahvasti siltä, että keskeiset taloustieteen kansatalouteen liittyvät opit ovat enemmän nyrkkisääntöjä kuin tieteellisin menetelmin vahvistettuja metodeja. Kun näitä  polii...

Ihmisen ajattelujärjestelmä jaetaan tavallisesti kahteen osaan: intuitiiviseen ja analyyttiseen. Ne eivät ole toistensa poissulkevia. Hyvänä pidetty ajattelu käy ensin läpi analyyttisen tarkastelun. Jos se ei tuo ratkaisua, intuitiivinen järjestelmä jatkaa siitä. Syntyy lopputulos. Käytännössä ajatus ei tietenkään juokse näin kristallimaisesti. Joka tapauksessa meissä on intuitiota muistuttava uskomuspuoli. Uskonnot ovat hyviä esimerkkejä näistä, jo nimiensä takia. Uskonto onkin analyysin vanha kiistakumppani. Älykkään suunnittelun kannattajat ovat sitkeästi puolustaneet uskonnon totuuksia. Ratkaisua ei ole syntynyt. Tähän asti jutussa  intuitio ja analyysi ovat olleet kohtuullisen hyvissä väleissä. Mutta kun lähes puolet ihmisistä uskoo  astrologiaan, horoskooppeihin, ihmisten päihin on jumiutunut jotain käsittämätöntä, tai he feikkaavat. Tämä siksi että tavat, joilla astrologiassa taivaan merkkejä on laskettu, ovat osoittautuneet virheellisiksi ja muutoinkin päin seini...