Mikä meille suomaisille on tullut, kun emme enää osaa harjoittaa lemmen puuhia. Ei ole nähty missään mediassa, että miehen tai naisen sukuelimet olisivat jotenkin surkastuneet tai jopa pudonneet vitikkoon öisellä sorastus reissulla. Nykään ei edes polkupyörän satula hinkkaa elimiä olemattomiin, sillä tämä menopeli on nykyään harvinainen satula hyvin muotoiltuna. Pitää myös kysyä, onko digilaitteiden räpläily vienyt mehut toiselta mehulta, joka odottaa tyhjentäjäänsä peräkamarissa.   Joka tapauksessa joka ikininen päivä iltapäivälehdissä on juttu tai pari, miten sitä hommaa pitää harjoittaa ja mitä kohta hieroa kunnon elämyksen aikaansaamiksesi. On totta, että kansaa pitää valistaa, mutta eiköhän tämä aika ole menyyt jo ohi, jolloin joka päivä pitää muistuttaa sukukalleuksien olemassaolosta. Toisaalta joidenkin meno nykyään on niin hurjaa, että saattaa hyvinkin olla paikalla kurkista silloin tällöin alapäähän, mitä meno siellä on, vai onko enää mitään jäljellä hikisen 30 kilometri...

Meille vähän vanhemmille on koulun äidinkielen opettaja opettanut, että otsakkeen pitää vastata aineen, vain onko se nykyään esseen sisältöä. Juuri nyt aamulla putkahti esimerkki hyvästä otsakkeesta HS:n kolumnistin Vesa Sirenin kynästä ”Politiikka huojuu vain 13 prosentin tähden”. Onnittelut. Kolumnitoimittajille sallitaan lukijavetoiset otsakkeet. Kun jokin kuuluisuus kuolee, otsakkeeksi ei sovi ”Taas yksi hamppari heitti lusikan nurkkaan”. Tervejärkikin sanoo, että kirjoitettaessa asiapitoista ja lukijoiden käyttäytymistä ohjaavaa tekstiä, sen pitää olla tosiasioihin perustuvaa eikä se tyyliltään saa heikentää tätä näkökulmaa. Jos kirjoittaja lähtee siitä, että otsakkeen pitää heti aluksi halkaista maapaolla, hänen on syytä avata nopeasti päätoimittajan ovi ennen, kuin päätoimittaja avaa hänen ovensa. Iltapäivä lehdille sallitaan räväkät otsikot, sillä ne ovat ennen kaikkea bisnesvälineitä eikä yhteiskunnallisen tiedon vakaita sanansaattajia, vaikka ne sitä osin ovat. Lehden p...