Ylen aamu ohjelmassa käsiteltiin sään vaikutusta unettomuuteen. THL:n asiantuntija Timo Partonen selosti tutkimustaan, jonka mukaan hellesää rasittaa aiheuttaen unettomuutta ja etenkin vanhukset saatavat joutuva jopa turvautumaan sairaalan hoitoon. Pitkä hellesää oli Partosen mukaan joillekin nuorille pitkään kestäessä masentavaa aiheuttaen unettomuutta. Samoin Partonen toi esille, että pitkä tihruinen sadekausi voi myös masentaa. Samoin pitkä talvipyry voi saada mielen matalaksi. Näin maallikon mielestä edellä mainitut ovat vuosikymmeniä sitten olleet tunnettuja tosiasioita ilman tieteellisen tutkimuksen todistelua.  Tutkimus vaikuttaa tutkisteltua tutkistelun vuoksi.

Tuttavani sairastaa pitkäaikaissairautta. Hän sai vihdoin keskussairaalasta ilmoituksen, että hän pääsee jatkotutkimuksiin 10.10 tai siinä main. Ilmoitus ei sisältänyt mitään yhteydenotto-kanavaa, puhelinnumeroa tai osoitetta taikka henkilöä, kenen puoleen kääntyä. Aika niukaksi näyttää terveydenhoitojärjestelmämme supistuvan.

Tänään HS:ssä esillä ollut Sonja Saarikosken kirja naisvangeista on ajankohtainen ja näköaloja avaava uusille maleille ratkaista naisvankien vapausrangaistuksen täytäntöönpano ja ehkäistä alan rikollisuutta. HS:n toimittajat Maria Norrman ja Riikka Kanervo antavat ymmärtää, että teos olisi ainut aihetta käsitelevä tutkimus. Näin ei kutenkaan ole. Toimiessani oikeusministeriön suunnittelupäällikkö 1980-luvulla tutkimusyksikköni laati Hämeenlinnan vankilan naisvangeista tutkimuksen. Sitä varten tutkimusyksikön noin kymmenen jäsentä meni laitokseen päiväksi ja kirjasi kunkin naisvankin henkilölehden tiedot ylös ja samalla haastatteli muutamaa vankia. Tietojen keruu oli tehtävä nopeasti paikan päällä, koska nimilehtitietoja saatettiin tarvittiin milloin tahansa päivittäisessä työssä. Tutkimus löytynee vankeinhoitolaitoksen kirjastosta.

Kuningatar Elisabeth vaikutti hyvältä ihmiseltä, mutta menneisyyden haamut imperiumiin kuuluvien kansojen historioista eivät kaikilta osin ole häävit. Nimenomaan jälkeen päin on sopivaa kysyä, millä valtuuksilla brittiläisen laivan kapteeni seilattuaan valtameren yli tuntemattomaan maahan löi brittilipun salkoineen pystyyn valloituksen merkiksi.  Kanada ei halua muistaa, että britit ulkoistivat 1700-luvun Kanadan alueen kauppakomppanian haltuun. Maailmansodissa brittiuniformu oli satojen tuhansien alusmaiden sotilaiden yllä. On vaikeaa sanoa, vaikuttiko Britannian eroon EU:sta kansan perimään iskostettu näkemys maan mahtavuudesta ja näin ero keinona tähän huuruiseen tulevaisuuteen. Tuskin. Ero on vain yksi suuri sattumus historian kulussa. Tällä hetkellä maan näkymät ovat synkät. Elinkustannus- ja työvoimapulakriisit sekä maan luottolukituksen vajoaminen sattuvat nyt yhtä aikaa eikä maa ole vieläkään kuivilla koronaepidemiasta. Tässä ahdingossa täytyy kuitenkin muistaa, että Brit...

Se saapuu, kuin vuorovesi paitsi se ei palaa, vaan jää rannalle lisääntymään. Se pahan jälkiä poliitikot eivät jää pohtimaan, vaan työntävät vuodesta vuoteen uudet aallot levittämään kaunojen kiemuroita valtakuntaan laidasta laitaan. Kun poliittinen virkamies astuu viraston ovesta ensi kertaa, työtoverit ovat varuillaan tietämättä, miten uuteen tulijaan pitää suhtautua. Jos tulija on sutki mies tai nainen, silloinkin välimatkan pitäminen on paikallaan, koska ei ole mitään varmuutta hänen roolista virkatehtävässään ja puolueen edustajana. On sanottu, että puolue pyrkii työntämään edustajansa ennen kaikkea ministeriöiden johtopaikolle lain valmistelu tehtäviin. Tämä pitää paikkansa jopa niin perusteellisesti, että jos osastopäällikön virkoja ei riitä, perustetaan apulaisosastopäällikön virkoja, toistaiseksi ei kuitenkaan apulaisosastoja. Mutta ei saa unohtaa, että keskusvirstojen johtohenkilöillä on myös suuri valta päättää, miten sen alan lainsäädäntöä tulkitaan puhumattakaan, millaista...

Maa ilman tiedettä on takapajula. On hyvä, kun hallitus taipui tiedeyhteisön vaatimukseen määrärahojen säilyttämisestä vähintäänkin nykyisellä tasolla. Elintärkeät toimialat, kuten terveyden- ja sairaanhoito, eivät voi kauaa toimia vanhentuneiden tietojen ja hyvin käytäntöjen varassa. Varmaankin niukkojen tutkimusrahojen takia emme pysty tarjoamaan vetovoimaisia projektitehtäviä maassamme meritoituneille tutkijoille, jota pysymisensä sijasta ottava ritolat maastamme. Jos he jäisivät tiede ja tutkimus projekteihimme, he vankistaisivat uusien tuotteiden ja menetelmien kehittelyä ja käyttöönottoa eri yhteiskunta sektoreiden hyödynnettäviksi. Tällöin parhaissa tapauksissa yhteiskuntamme elinvoimaisuus paranisi tai ainakin loisi edellytyksiä eri sektoreiden vaikuttavammalle toiminnalle. On selvä monien vuosikymmenien tiedejulkaisuihin ja käytäntöihin perustuen sanoa, ettei vaikuttavuutta voida mitatta kuin harvoissa tapauksissa, mutta laajalla horisontilla tarkasteltuna voidaan jopa ark...

Veri voi nousta monesta syystä päähän, kun ei oteta huomioon sairautta. Tavallisesti sitä sanotaan ylpeydeksi tai kunnianhimoksi, mutta nämä ovat kuitenkin liian suppeita määritelmiä. Laajaksi ilmiön tekee se, että veri voi nousta kenen tahansa päähän. Jo nappula sarja peleissä isän lisäksi se saattaa hulmahtaa junnun käytökseen pukukopissa tönimisenä ja rumana puheena. Joskus tällaisen viikarin tapaa salipeleissä häärimässä vanhempien silmien alla kuin pelin omistaja ja kunkku. Tällaisia veripäitä työyhteisöissä sattuu kunkin kohdalle. Raivostuttavin on sälli tai gimma, joka ilman mitään syyttä alkaa käyttäytyä jotain tai joitakin kohtaan kuin omistaisi puolet maapallosta. Aiemassa iässä saavutetut ansiot ja uroteot lisäävät alttiutta muokata ihmisen luonteesta itserakkaaksi. Jos ihminen samalla on luonnostan koppava, syntyy vaarallinen itserakkauden ja itseriittoisuuden yhdistelmä. Jos varakas tai jonkin lajin huippu alkaa hevostelemaan egollaan tai autollaan, niin sivusta katsojan...

Ylen A studion ohjelman mukaan UKK-instituutti näyttää olevan kaiken ulkopuolisen ohjauksen ulottumattomissa kuten Kekkonen. Se tekee, mitä itse haluaa kuten K...nen Resurssit se hankkii noukkimalla rahoja sieltä täältä kuten K...nen. Se hiihtelee yössä kuten K...en. Se elää omissa oloissaan kuten K...nen. Lopulta se lasketaan taputuksen ollessa niin kiihkeät  kolme kertaan  hautaan  hautaan kuten K..n Oli järkyttävää kuulla UKK-instituution johtajan Kimmo Vasankarin suusta eilisessä A-studiossa, että kansakunta on menettänyt miljoonia liikunta tunteja koronan piinaamassa maassamme. Miten tämä mitataan? Miten tämä on mahdollista maassa, joiden kodeissa on ovi ulos poistumassa varten suoraan kadulle tai muuhun maastoon kävelemään tai juoksemaan. Tässä lähes uskomattomassa väitteessä instituutti puhuu muunneltua totuutta tai levittää epätotuutta. Jos tarkastellaan motiivia epäoikean tiedon levittämiseen, suurin motiivi vääristellyn tiedon viskelemiseen on UKK-instituuti...

     Vaalitenteissä usein toistettu sana on työpaikat. Niiden määrään lisäämisen katsotaan nostavan työllisyyttä kuin itsestään. Tämä ei kerro työttömyyden luonteesta juuri muuta kuin, että työpaikkoja olisi liian vähän. Näin ajateltu pahimmassa tapauksessa johtaa työpaikkojen vähentymiseen tai jopa konkursseihin.      Työpaikat tänä päivänä syntyvät sinne, missä toiminta on innovatiivista ja dynaamista. Tämä puolestaan edellyttää tutkimusta ja laajalla rintamalla työiässä olevien hyvää koulutuspohjaa.      Yhteisenä tekijänä työtä synnyttävälle kannattavalle toiminnalle on uusimpien työmenetelmien käyttöönotto ja jatkuva tuottavuuden nostaminen. Pätee sääntö, että dynamiikka synnyttää uutta dynamiikkaa, jolloin kehittyy positiivinen kierre yhä parempaan ja kannattavampaan toimintaan, joka mahdollista tuotannon laajentamisen ja uusien työpaikkojen perustamisen.      Se, että puhutaan koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä ei...

     Totuuden jälkeen -kirjan (Ikäheimo, Hartikainen, Vihma ja Seuri)   pääsanoma on, että informaatiotulvassa median on osattava uusia keinoja osoittaa paska paskaksi (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005868613.html). Totuuden jälkeisyydellä he ymmärtävät aikaa, kun valheet alkavat esiintyä tasavertaisina elementteinä tosiasioiden rinnalla.      On vaikeaa nähdä mitä todellista uuttaa käsite totuuden jälkeinen aika tuo mihinkään muuhun kuin sekamelskaan informaatiotulvassa ja harhautuksessa. Valheita ja väärinymmärryksiä on esiintynyt aina ennen tosiasioiden ilmituloa tai ennen alustavaa totuutta, kommunismin lupaukset karmeimpana esimerkkinä.   Maailma on pullollaan tapauksia, jossa valheet ja tosiasiat kulkevat rinnakkain käsikädessä kuten aurinkokeskeinen ja maakeskeinen avaruusnäkemys. Tosiasioiden jälkeen on aina ilmestynyt samoja valheita kuin ennekin tai hieman muunneltuina kuten ihmisten järkiintymisestä johtuva sotien loppuminen. ...

     Itse kukin tiedon tuottaja ja tilastonikkari on saanut huomata, että paraskin perusteltu tietopaketti saa olla rauhassa köllöttämässä avaamattomana johtoryhmän kokouksessa puheenjohtajan edessä. Kokous alkaa kuin mitään tietoa uudistuksesta ei olisi olemassakaan puheenjohtajan alkaessa esitellä omia käsityksiään suunnitellusta reformista. Puheenjohtajan suusta sanat voivat pudota kuin varisevat lehdet piettämään todellisen tiedon puuttumisen monttua ja viemään muiden ajatukset jo päätetyn hankeen siunaamiseen. Hupsista vaan, kokous päättyy ja paljon työtä vaatinut perusteltu tietopaketti jää käyttämättä ja päätyy diaarin syövereihin.      Miten uuteen tietoon suhtaudutaan riippuu paljon organisaation luonteesta. Julkishallinnossa vanhoja rakenteita pitää usein yllä sitkeä ja vahvoista juuristaan elinvoimansa ammentava elinvoimainen organisaatiokulttuuri. Muutoksiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta tosipaikan tulleessa mitään ei saada kun...

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman rat...

     Pitää heti huomata, että Tanskan malli perustuu työttömän motiiviin nostamiseen omaan työhön pääsemiseksi ja Suomen enemmänkin vastahakoisuuden nostattamiseen te- keskuksen palveluja ja hallitusta kohtaan.      Tanska on pieni maa koko maan ollessa yhtä työssäkäyntialuetta. Maan sijainti on hyvä ja siellä on paljon kv yrityksiä. Kansalaisten kielitaito on hyvä. Maan talous on vetänyt monta vuotta peräkkäin. Maan sijainti on myös hyvä.      Tanskassa on 12 henkilöä yhtä työtöntä kohti antamassa opastusta, neuvontaa ja tukea sekä tekemässä työttömän urasuunnitelmaa.      Suomessa pitää työttömän olla säilyttääkseen etunsa kolme päivää yhtäjaksoisesti työssä, ansaita yrittäjänä 241 euroa tai olla 15 työvoimatoimenpiteiden kohteena. ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005512931.html ). Pj Rinne kuvasi tätä rumin sanoin ( https://yle.fi/uutiset/3-10009628 ).      Jotta Suomen mallissa pääsäisiin resursseil...

     Riitta Vainiolle 19.5.HS:ssä ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005216312.html )   ei voi sanoa kuin muuta pois tai korvastereot ja klassinen päälle ja odottaa hovioikeuden vaatimaa tutkimusta  ( http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002672113.html .)      Kova lentomelu muodostaa tappavan yhdistelmän muun sarastavuuden kanssa http://www.is.fi/terveys/art-2000000667113.html?nomobile=4 ). Vantaalla asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä melualueella, osakeyhtiö Finavian mukaan muutama tuhat.      Polttoainekulut ovat suurin muuttuva kustannuserä lentoyhtiöille. Tämän takia Finavia käyttää pitkää loivaa vastatuulilähestymistä, koska se voidaan tehdä minimaalisilla moottoritehoilla lentoyhtiön säästäessä kymmeniä tuhansia euroja per lento. Tämä puolestaan lisää kentän kilpailukykyä yhdessä halpojen yölentolupien kanssa. Menetelmä on kuitenkin erittäin meluisa ja laajalle alueelle melua tuottava laskeutumistapa. ...

     Nyt meillä on kaiken sisäänsä imevä tutkimuspolitiikka.      Tiedepolitiikan luonnin keskeisinä toimijoita olisivat opetusministeriö, Suomen Akatemia ja yliopistot. Hallitus rahasäkin vartijana on vaikeuttanut koko tutkimusalaa huomattavasti. Aivovienti on tosi asia (mm Hämeen-Anttila)). Opiskelijoita lähtee ennätysmäärä palaamatta enää Suomeen. Tämä tekee erittäin kipeää tutkimuksellemme, koska lähtijät palatessaan ovat ennen tuoneet mukanaan uudenlaisia ideoita ja teknologiaa mm syövän tutkimuksessa (Westermark).      Suomen Akatemia on perinteisesti toiminut tutkimusprojektien salkunhoitojana, ja toimii edelleen. Sen toimintatapoihin on moneen kertaan yritetty parannuksia, mutta edelleenkin sitä vaivaavat nurkkakuntaisuus, hyväveliverkostot ja tahmeus niin uuslinjauksissa kuin sisäisessä toiminnassa.      Akatemian perustutkimuksen rahoitusosuus on laskenut leikkausten takia vuosi vuodelta....

      Sotiemme jälkeen maamme kasvot olivat kuin ansioluettelo. Nyt kun maa on rakennettu, olemme kuin uninen ja kuivettunut seurakunta, vain valitus on jäänyt.      Sillä aikaa kun maan eliitti etsii suuntaa luovuudelleen kesän Suomi-Areenoissa, osa kansasta istuu passiivisena kuka missäkin näpläämässä digilaitteitaan. Toiselle osalle kansasta tämäkään ei riitä. Jos muuta ei ole, musiikin pitää olla kovempaa ja nopeampaa ja maalausten suurempia.      Näiden höyryjen päälle on muotoutumissa yhä ikävämpi Suomi-kuva. Tuntuu kuin Ollilan kuuden vuoden takaisesta brändityöryhmän raportista ei ole muuta jäljellä kuin öiset muistot.      Kansainväliset taloustieteilijät ja-lehdet ovat nostaneet Suomeen tikun nokkaan esimerkkinä huonosti hoidetusta taloudesta. Sitä ei levennä se, vaikka kuinka olisimme yksi maailman vähiten korruptoituneista valtiota, että olemme harhojemme vallassa. Koulutuksen ja tie...

     Tämä oli otsikko Yle TV 1:n eiliselle ohjelmalle, jossa käsiteltiin osuvasti, kuinka yrityssektori saa maksutta yhdysvaltalaisilta yliopistoita tutkimustietoa ja jopa patentteja kaupallisten innovaatioidensa tuotteistamiseen ja bisnesten tekoon. Lääketeollisuus oli yhtenä erittäin kuvaavana esimerkkinä.      Jos valtio ei rahoittaisi itse ja tekisi lääketutkimusta, nykyaikaista lääketeollisuutta ei olisi. Yksityinen lääketallisuus vain paketoi ja mikroinnovoi valmiit innovaatiot purkkiin ja määrää niille hinnan ja samalla mainoksissaan ylpeilee, kuin he uhrasivat valtavia summia tuotekehittelyyn. Lääketeollisuuden mielestä lääkkeiden hinnat ovat niin korkeita, koska tuotekeittely maksaa, mikä on muunneltua totuutta, koska julkinen sektori maksaa suurimman osan tuotekehittelystä      Kuluttaja joutuu siis maksamaan kahteen kertaan lääkkeistään: ensin veroina julkiseen lääketutkimukseen ja toiseksi lääkkeiden korke...

     Markkinatalous on näyttänyt kautta historian tehneen tuhojaan ja siinä ohessa hyvinvointia kaikkialla. Mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa?     Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi, rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä.      Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin Ranskassa ja nykyisen Saksan alueella vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen siipiauran ja vetovaljakkojen kehittymisen ansiosata. Tämä seurauksena syntyivät kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. ...

      Finnair koki syvän ja pitkän tappiokierteen aina 2015 puoliväliin asti, kunnes tämän vuoden kolmas kvartaali oli voitollinen ja osakkeen kurssi kääntyi selvään nousuun. Nyt yhtiö on käynnistänyt suuren rekrytointikampanjan: 100 lentäjää, 300 matkustamohenkilöä ja 50 asiakaspalveluhenkilöä (http://areena.yle.fi/1-2398731).      Vielä 2010-luvun alussa käytiin kovia neuvotteluja henkilökunnan vähentämisestä, työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Henkilöstöjärjestöjen joutuessa taipumaan yhtiön työvoimakustannuksissa päästiin aluksi jokin verran laskevalle ja myöhemmin loivemmin nousevalle uralle. Joka tapauksessa tämä toi kilpailijoihin nähden kilpailuetua.      Tämä ei yksin selitä yhtiön nykyistä melko hyvää tuloskuntoa.      Saneerauksen aikana öljyn hinta on laskenut 100 dollarista barrelilta 45 dollarin. Tämä on merkittävä etu yhtiölle polttoainekustannusten muodostaes...

     Vanha sääntö on, että kysymykset paljastavat kysyjän asiantuntemuksen. Tämä näkyi karusti ministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoimessa kirjeessä korkeakouluille 28.10. Sen kieli on epämääräinen ja fokus puutuu. Kirje on poliittinen roiskaisu suuntaan, jossa oletetaan korkeakoulujen majailevan. Se osui suolle.      Ministeri muiden muassa kysyy. – Millä alaoilla aiotte olla maailman kärjessä vuonna 2025? Kysymys paljastaa, että ministeri ja kirjeen kirjoittajat eivät ole perillä tutkimuspressien luonteesta ja miten tutkimukset etenevät.      Tutkimusala käsite on ensiksi jäsentämisen apuväline ja toiseksi hallinnollinen termi. 2000-luvun tutkimukset etenevät lähinnä ilmiöiden suuntaamina, eivätkä alojen. Hyvänä esimerkkinä ovat aerosolien vaikutuksien ja synteettisen lihan tutkimukset     Kysymyksen aikajänne vuoteen 2015 mennessä on hölmö. Siihen ei tarvitse vastata.      Hyvän kuvan tutkimuksen lu...