Siirry pääsisältöön

2159. Sitran haastattelutukimus mikseivät työttömät haeudu työpaikkoihin

     Pitää heti huomata, että Tanskan malli perustuu työttömän motiiviin nostamiseen omaan työhön pääsemiseksi ja Suomen enemmänkin vastahakoisuuden nostattamiseen te- keskuksen palveluja ja hallitusta kohtaan.
     Tanska on pieni maa koko maan ollessa yhtä työssäkäyntialuetta. Maan sijainti on hyvä ja siellä on paljon kv yrityksiä. Kansalaisten kielitaito on hyvä. Maan talous on vetänyt monta vuotta peräkkäin. Maan sijainti on myös hyvä.
     Tanskassa on 12 henkilöä yhtä työtöntä kohti antamassa opastusta, neuvontaa ja tukea sekä tekemässä työttömän urasuunnitelmaa.
     Suomessa pitää työttömän olla säilyttääkseen etunsa kolme päivää yhtäjaksoisesti työssä, ansaita yrittäjänä 241 euroa tai olla 15 työvoimatoimenpiteiden kohteena. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005512931.html). Pj Rinne kuvasi tätä rumin sanoin (https://yle.fi/uutiset/3-10009628).
     Jotta Suomen mallissa pääsäisiin resursseiltaan samaan kuin Tanskassa te- keskuksiin pitää rekrytoida lähes tuhat henkilöä. Tämä on mahdottomuus. On hurskastelua, kun min. Mykkänen puhuu tässä yhteydessä kehysriihestä. Sieltä ei tällaisia määriä henkilöitä saada eikä ole tarkoituskaan. Propaganda puhuu.
     Tanskan malli on motivaatiomalli ja Suomen pakkomalli.
     Aktiivinmallin lisäksi hallitus on suunnittelemassa pakkohakemusmallia. Joka viikko piitäisi lähettää työhakemus.
     Tilanneessa, johon maa ajautunut, moni kyllä ymmärtää hallituksen tuskan: työpaikkoja on, mutta 300000 työttömästä huolimatta hakijat puuttuvat. Hetki pitäisi käyttää hyväksi.

Ilmeistä on, että kenellekään ei ole relevanttia kattavaa data työttömien haluttomuudesta hakeutua töihin. On vain tilastotietoja. Nyt olisi paikallaan laatia nopealla aikataululla esimerkiksi SITRA:n avustama työttömien haastattelututkimus, jossa mentäisiin tilastotietoja syvemmälle, miksei työn hakeminen tai työllistyminen onnistu. Nyt vain piiskataan lasta, sen sijaan, että pitäisi kuunnella.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

785. Isäni kätteleminen

Vuotta ennen Los Angelesin kisoja Taimi ja Anja kuolivat. Kättelin isääni ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen Anjan hautajaisissa. Vuoden päästä tapasin isäni uudelleen Kallen hautajaisissa. Abel istui tyynenä ja oli hyvin samannäköinen kuin Kalle eläessään. Perunkirjoituksessa selvisi Kallen ja Hiljan myyneen Taimille koko vähäisen omaisuutensa, koska isäni oli Juhanin mukaan jo saanut perintönsä.   Menimme sunnuntaina katsomaan Hauhonselän niemen kärjessä sijaitsevaa kesäasuntoa. Umpeen sataneella lumisella polulla vastaan tuli joku toinen katsoja, joka huikkasi ahkiotaan vetäen, että vesi oli kuulemma kalastukseen kelpaamaton ja järvi pohjaan saakka jäässä. Tästäkin huolimatta seuravana maanantaina teimme kaupat, vaikkei meillä ollut tietoa, mistä saisimme kauppahinnasta puuttuvan 100 000 markkaa. Jyväskylän säästöpankin pankinjohtaja ratkaisi asian meille myönteisesti, kun hän kuuli Ilonan olleen anoppini. Vasta keväällä jäiden sulamisen jälkeen näimme Hauhonse...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *