Monet haluat eliittiin ja sen tarjoamille korkea
profiilisille näyttämöille ja ilmapiireihin. Se voi olla jollekin kuin huumetta
ja elämän tehtävän täyttymys, kun huoma kuuluvansa ainakin joskus arvoistaviensa
ihmisten seuraan. Kuvaavaa pyrkimisestä arvostettuun seuraan oli
valtiovarainministeriön pomohenkilöiden kilpailu kutsukorteista joulukirkkoon muutaman
metrin päähän huipuista Tämä tuli mainiosti esille luovuttaessani korttini
eräälle henkilölle.
Kaikki eivät halua eliittiin. Eliittiin kuulumisesta ja siellä aseman pitämisestä seuraa, että on valmis toimimaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation johdossa tai ammatissa, joka kytkee hänet tähän seuraan.
Jos haluaa eliittiin, on syytä syntyä koulutusta arvostavaan perheeseen. Ei välttämättä. Vaatimattomista lähtökohdistakin voi nousta silti eliittiin. Nykyiset elitistit tulevat nyt melko tasaisesti eri luokista: kolmasosa työläistä ja maanviljelijöistä, kolmasosa keskiluokasta ja kolmasosa yläluokasta (Ilkka Ruostesaari 2014). Loppututkinto edistää ehdottomasti eliittiuraa.
Järjestötoiminta (puoluetoiminta) sekä verkostojen luominen esimerkiksi sukulaisten ja ystävien avulla auttavat matkalle maineeseen. Lahjakkuus ei ole pahitteeksi, ei välttämätöntä. Sosiaalinen kyvykkyys toisten seurassa avaa väyliä ja lopulta henkilö katsotaan kuuluvan mukavien ihmisten joukkoon. Toki paineita ja änkyräihmisiä on tällöin siedettävä.
Yksi tapa joutua eliittiin on opiskella ja harjoitella joku eliittiä kiinnostava tai eliitin tarvitsema ammatti niin, että lukeutuu siinä Suomen huippuihin. Tällä tavalla voi saada esimerkiksi oopperakutsuja, vuoden liput RSO:n tai Siban konsertteihin sekä taidenäyttelyihin ja vastaaviin, vaikkei itse toimi näillä aloilla. Tällöin on itse hankkinut mahdollisuuden pistäytyä elitistipiireissä.
On huomattava, jos kuuluu eliittiin tai pyrkii sinne, pitää olla myös näyttämö, jossa elitismiään esittää.
Jos ei ole valmis vaalimaan eliittiuraa jatkuvasti, voi jumiutua paikoilleen näkymättömän muurin taakse tai jopa pudota tavallisen kansalaisen joukkoon. Jälkimmäinen voi olla varsin hyvä vaihtoehto.
Kaikki eivät halua eliittiin. Eliittiin kuulumisesta ja siellä aseman pitämisestä seuraa, että on valmis toimimaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation johdossa tai ammatissa, joka kytkee hänet tähän seuraan.
Jos haluaa eliittiin, on syytä syntyä koulutusta arvostavaan perheeseen. Ei välttämättä. Vaatimattomista lähtökohdistakin voi nousta silti eliittiin. Nykyiset elitistit tulevat nyt melko tasaisesti eri luokista: kolmasosa työläistä ja maanviljelijöistä, kolmasosa keskiluokasta ja kolmasosa yläluokasta (Ilkka Ruostesaari 2014). Loppututkinto edistää ehdottomasti eliittiuraa.
Järjestötoiminta (puoluetoiminta) sekä verkostojen luominen esimerkiksi sukulaisten ja ystävien avulla auttavat matkalle maineeseen. Lahjakkuus ei ole pahitteeksi, ei välttämätöntä. Sosiaalinen kyvykkyys toisten seurassa avaa väyliä ja lopulta henkilö katsotaan kuuluvan mukavien ihmisten joukkoon. Toki paineita ja änkyräihmisiä on tällöin siedettävä.
Yksi tapa joutua eliittiin on opiskella ja harjoitella joku eliittiä kiinnostava tai eliitin tarvitsema ammatti niin, että lukeutuu siinä Suomen huippuihin. Tällä tavalla voi saada esimerkiksi oopperakutsuja, vuoden liput RSO:n tai Siban konsertteihin sekä taidenäyttelyihin ja vastaaviin, vaikkei itse toimi näillä aloilla. Tällöin on itse hankkinut mahdollisuuden pistäytyä elitistipiireissä.
On huomattava, jos kuuluu eliittiin tai pyrkii sinne, pitää olla myös näyttämö, jossa elitismiään esittää.
Jos ei ole valmis vaalimaan eliittiuraa jatkuvasti, voi jumiutua paikoilleen näkymättömän muurin taakse tai jopa pudota tavallisen kansalaisen joukkoon. Jälkimmäinen voi olla varsin hyvä vaihtoehto.
Kommentit
Lähetä kommentti