Runsaasti kokemusta omaava ja monissa juridisten ongelmien ratkaisujen sopassa marinoitu juristi Kaarlo Tuori on liputtanut HS:ssä perustuslakituomioistuimen perustamisen puolesta. Ilmeisesti hänen kantaansa yhtenä tekijänä on vaikuttanut nykyisen perustuslakivaliokunnan sähläily ns. käännytyslaissa. Ollessani oikeusministeriössä perustuslakivalionkunnan olemassaoloa perusteltiin sen hallintoteknisen tehokkuuden  ansioilla. Onhan perustuslakivaliokunta osa eduskuntaa ja aina valmis kuin koulupoika ripeästi toimimaan perustuslaillisissa ongelmatilanteissa.   Tähän voidaan todeta, ettei tehokas hallintoekonomia saa ajaa ohi pätevän perustuslain tulkinnan. Kuten Tuori osoittaa nyt perustuslakivaliokunnan työhön on vaivihkaa hiipinyt kasvava poliittinen juonne, joka etenkin nyt kokoomuksen haallisessa itselleen kaikkien merkittävien valiokukuntien puheenjohtajuudet, on noussut räikeästi esille valiokuntatyössä. Nyt tämä koske etenkin perustuslakivaliokunnan työtä. Pikkupaholaine...

     Unkarin pääministeri Orban on tunnetusti moittinut näyttävästi Suomen perustuslakivaliokunnan itseriittoisuutta. Hän on myös ankarasti huomauttanut maatamme perustuslakituomioistuimen puuttumisesta ja samalla näin löytänyt murtumia Suomen oikeusvaltioperiaatteista.      Ojala-Niemelän linjaus on, että Haavisto-asian käsittelyyn   perustuslakivaliokunnassa voivat osallistua kansanedustajat, jotka ovat   muistutuksen tehneet ja ovat samalla perustuslakivaliokunnan jäseniä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että voi tulla tilanteita, joissa perustuslakikäsittelyssä ei ole muita kuin muistutuksen tehneet kansaedustajat. Tämä puolestaan näyttää ulospäin kummalliselta ja Orbanin mielestä korruptiolta. Orbanin populistipuolue Fidesz saisi näin ilmaisia sytykkeitä.      Suomi on kuuluisa infrastruktuurinsa toimivuudesta ja tehokkuudesta.  Onkohan tässä yksi sulka lisää maineeseen, kun voi toimia "tuomarina" omassa asiassaan?  ...

     Lainaan tähän aluksi uudestaan entisen OM:n työparini, nykyisen EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja   Tiina Astolan sanoja: hallituksemme juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena.   Astolan kommentista   tärkeä ottaa opiksi, koska Sipilän hallituksella oli taipumus harvesterilla kaataa lakiviidakkoa, jolloin   lopputuloksena   oli vain taksilain kaltaisia ryteikköjä.      Lainsäädännön tason parantamisessa ei ole yhtä temppua. Kurssit eivät auta.   Parantaminen kaipaa uudistuksia koko valtioneuvoston tasolla. Tavoitteeksi on asetettava arkkitehtuuri, jossa koko valtioneuvoston juristikapasiteetti on nykyistä keskitetymmin koko hallituksen käytössä ja jossa on menettelyt ja prosess...

     Kymmeniä keroja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän mollaa meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta.      Kritiikkiin vastaaminen on ollut laimeaa toisin kuin Suomen Akatemian toimiminen opetusministerin ohjauksessa, mihin kansleri Raivio vastasi HS:ssa osuvasti, että akatemia terminä on Suomelta huonosti valittu, koska kyse valtion laitoksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.      Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintotek...

     Perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta on puhuttu vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen korkean profiilin poliittishallinollinen tapahtuma on aina nostattanut sen päivän keskusteluun. Jotkut kansanedustajat ja jopa ministerit ovat puuskittain puoltaneet sen perustamista.      Kritiikki on etupäässä kohdistunut sen kaksoisluoteeseen, jossa sen kansanedustajajäsenet ottavat kantaa, ovatko ylimmät päättäjät noudattaneet perustuslakia. Kiistämättä he joutuvat tulkitsemaan lakia jossain määrin esteellisinä omissa asioissaan, mutta he perustelevat esteettömyyttään korostamalla toimivansa kuin tuomioistuin. Toinen julkilausumaton peruste on, että hallinto ja päätöksenteko sujuvoituvat, kun on omasta takaa tuomioistuin. Tämä pitää paikkansa, sillä evidenssiä löytyy sieltä sun täältä.      Meneillään olevaa hallituksen uusmuotoilua, oikeuskanslerin viran täyttämisen viivittelyä ja valiokunnan varajäsen vaihtamista sekä soten per...