Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa. Joka tapauksessa ihmisessä on sisään rakennettu  kyky ottaa huomioon toisen ihmisen hankala tilanne ja auttaa toista avun tarpeen hetkellä. Kuinka vahvaa tämä on, riippuu varmaankin avunantajan hyväsydämisyyspankin saldosta ja likviditeetistä. Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti,...

Täytyy vain hyvällä mielellä ja myös omallatunnolla todeta, että hyvä kun tavat muuttuneet. Tuskin enää tulisi kysymykseen juomakulttuuri, jota piiripäällikkö edellytti sinne luennoimaan tullutta keskushallinon edustajaa noudattamaan heti luennon aluksi. Päällikkö istuessaan etupöydässä olutta naukkaillen edellytti myös luennon pitäjää tätä ainetta ryystämään. Luennoijan kohteliaasti kieltäytyessä päällikkö poistuu salista tuoppi kädessä. Yhdessä tapauksessa päälliköllä oli tapa, että hänen eristettyyn huoneeseensa tuli määräajoin eräs nuorehko nainen harjoittamaa ties mitä. Toisella taas oli tapana mennä kaupungille tiettyyn osoitteeseen harjoittamaan samakaltaista toimintaa. Kolmannella oudoin ja kiusallisin tapa oli, kun erään yksikön esimiesasemassa toimiva tarjosi illalla vaimoaan viihdyttäjäksi. Tämä ilmeisesti liittyy haluun miellyttää keskihallinota tarkoituksena saada se olla puuttumatta havaitsemiinsa väärinkäytöksiin. Kuvatuista ajoista on menossa jo kolmas virkamiespolvi ei...

Nyt mediassa käydyssä oikeuskanslerin kritiikissä kannattaa muistaa Pöystin nimitys tähän virkaan. Hän toimi Sipilän hallituksen valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Jo tällöin hänellä oli hyvin ohut kokemus julkishallinnon käytännön toiminnan logistiikasta ja säädöspohjasta, joka varassa se toimii. Teoreettinen oppineisuus ei korvaa tässä virassa tarvittavaa hyvin laaja-alaista tietämystä. Oikeuskansleriksi hän nousi hyvin pitkälle pääministeri Sipilän perinnön pohjalta. Ja tämä mies oli karistanut pääkopastaan pois kaikki tarpeelliset ja tarvittavat hallintokäytännöt. Jos vertaa Pöystiä entisiin oikeuskanslereihin Aaltoon, Kortteeseen ja Södermaniin ero on valtavan suuri. Tähän suuruuteen nimittäjän nyt tulee pyrkiä. Mainitut henkilöt olivat aikansa legendoja, joista yksi päätteli omintakeisella huumorillaan katsellessaan kesämökkinsä merinäkymää,  ettei se voi olla demareiden aikaansaannos. Korte taas oli niin nopea älyinen, että kerran presidentin esi...

     S uomen virkamieskunnalla menee yleisesti ottaen hyvin. Heihin luotetaan ja henkilökohtaista korruptiota on vähän. Sen sijaan jonkin verran esiintyy poliittista korruptiota, kun korkeaan poliisivirkaan nimetään puolueen edustaja. Johtajat Paatero ja Riikonen ovat syytettyjen penkillä Aarnio jutussa. Heidän olisi pitänyt tietää, mitä Aarnio porukoineen puuhailee, etenkin poliisijohtaja Riikosen.      Kohtalo on ikävästi nyt yhtä aikaa asettanut valtakunnansyytäjä Nissisen, Tullin pääjohtaja Hartilaisen ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon valokeilaan virkarikoksistaan ja – rikkeistään.      Nissisen tuomio on lainvoimainen ja julkinen. Hän kuitenkin 11.1. Skype-puheessaan kieltää alaistaan puhuvmasta siitä laitoksen sisällä. Hän nousee lattiasta ylös. Kannattaisi kuitenkin odottaa nimittäjän päätöstä siitä, mitä edellytyksiä hänellä on jatkaa edelleen valtakunnansyyttäjänä. Virkamies etiikan kannalta Nissisen kohdalla näyttää silt...

     Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa.      Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.      Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tule...

     Ihminen syntyi ja kehittyi Afrikan hedelmällisien sademetsien laaksoissa, joita tulivuoret jatkuvasti muovasivat. Siitä ei liene olemassa varmaa tietoa, kehittyikö nykyihmiseen empatiageeni mutaation kautta vai Darwinin oppien mukaan. Geeni saattaa näkyä tänä päivänä moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Onko se vain alttius oppia moraalisäännöt? Tutkimusten mukaan eräät eläimetkin osoittavat empatiaa.      Nykypäivän valtauskonnot syntyivät paljon myöhemmin kuin ihminen ilmestyi maapallolle. Jos tutkijoihin on uskomista, jo 50000 vuoden takaisissa heimosodissa soturit tunsivat sääliä ja saattoivat armon käydä tappamisen ja alistamisen sijasta (Marc Hauser, 2009). Se tiedetään varmasti, että uskontoon katsomatta maailman sodissa tahallaan ohi ampuminen oli hyvin yleistä, pistimien käyttöä kammottiin.      Marc Hauserin ja Ilkka Pyysiäisen mukaan moraali ei tul...

     Meille länsimaisille ei ole sopivaa, että me arvostelisimme kristinuskoa puhumattakaan, että rienaisimme sitä. Muista valtauskonnoista ei väliä. Kaivelemme mielellämme niiden epäkohtia ja jopa pilkkaamme niitä.      Kristinuskolla ja sen eri laisilla organisaatioilla on kiistämättä ollut valtava merkitys länsimaiden elämän laadun partamaisessa ja elintason nousussa. Kaikista tiedettä kohtaan suunnatuista vainoamisista huolimatta se on mahdollistanut teollisen vallankumouksen, mihin muut valta uskonnot eivät ole kyenneet.      Mutta sillä on monta synkkää takapihaa, joita on paljastunut aivan viime vuosina. Asianomaiset kirkonmiehet eivät ole tehneet tilejään selväksi pappimiesten nuoriin miehiin kohdistamista seksuaalirikoksista. Hälyttävä tieto on myös se, että  Jumalan nykyistä 266. sijaista paavi Franciscusta epäillään kahden jesuiittapapin ilmi antamisesta Argentiinan diktatuurille 1977. Uusin väärinkäytös palja...

     Reformaattori sai näyn, sanoi kerran eräs karismaattiseen johtajaan kyllästynyt työntekijä. Pelkkään karismaan perustuva johtaminen saattaa viedä organisaation kyseenalaistamattomaan puurtamiseen. Jos karisma nojaa organisaation kannalta merkittäviin saavutuksiin ja eettisen sääntöjen noudattamiseen, se on hyvä lisä johtamisessa.      Johtajan ensisijaisena tehtävänä on vaikuttaa ihmisiin. Tässä on suljettava pois manipulaattorit ja provokaattorit.      Johtamien vaatii tervettä itsetuntoa, sillä jokainen haluaa olla joku. Jos tämä omanarvon tunto on vain narsismia, edellytyksiä hyvälle johtamiselle ei ole, päinvastoin ollaan sietämättömässä tilanteessa. Ensimmäisenä pitää pystyä vaikuttamaan itseensä eli pitää johtaa itseään (prof. Dick Idman).      Tasokas vaikuttaminen työtekijöihin, ylempiin esimiehiin ja yhteistyökumppaneihin yksilöinä ja ryhmän jäseninä vaatii ihmissuhdetaitoja. Mistä ihmis...

     Joku on sanonut moraalin olevan elinikäinen huoli siitä, onko suorittanut tehtävänsä oikein ja kestävällä tavalla. Riippumatta siitä, onko ihminen saanut empaattisuuden ja myötätunnon geenit jo syntyessään, suurten uskontojen pyhät kirjat kuten raamattu ja koraani sisältävät myös moraaliopin keskeiset elementit, kuten katekismuksen kymmen käskyä. Moraalisäännöt näyttävät olevan siis universaaleja.      Näiden sääntöjen mukaan Kreikan poliittinen johto on antanut vääriä tietoja, rikkonut sopimuksia ja antanut katteettomia lupauksia. Poliittinen johto on myös suojellut maan eliittiä ja palkinnut sitä verohelpotuksilla. Voi olla, että poliittinen johto on saanut suojelurahaa tästä myötämielisyydestään eliittiä kohtaan. Kansa on käyttänyt avoimet porsaanreiät hyväkseen hyötyäkseen taloudellisesti ja saadakseen tarpeellisia palveluja ja etuja, vaikka lahjonnalla.      EU-johtajat ovat tienneet kaikki nämä Kreikan synnit, vaiv...

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.

     Joku tietävä jyrähtäisi heti, että kysymys on absurdi, koska etiikka on henkilökohtainen asia. Se pitää paikkansa, mutta ilman etiikan ohjailua yhteiskunnissa vallitsisi anarkia.      Yksilö tasolla etiikka ja sen kehittyminen muodostavat elämän kestävän projektin itse kullekin. Etiikan pitäisi kysyä meiltä jokaiselta jatkuvasti, mitä ja miksi tämä täytyy tehdä tai jättää tekemättä.     Jo Aristotelesin ajoista etiikkaan on kuulunut onnen tavoittelu, tilanneviisaus ja sosiaalinen kompetenssi ja sosiaalisten sääntöjen hyväksi käyttö. Jälkimmäinen tarkoittaa äärimmilleen tulkittuna kansalaistottelemattomuutta.      Filosofi I. Kant korosti sääntöjen noudattamisen tähdellisyyttä jopa niin pitkälle, että etiikan säännöistä pitäisi tehdä lakeja. Laet määrittelisivät moraalin. Ihminen on vapaa, koska häntä edustavat instituutiot ovat vapaat säätämään lakeja.      Kant olisi tehnyt, kuin Suomen ulkopol...