Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia .  Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä.  Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset  häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan.  Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on  edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa . Yliopistojen    autonomia on taannut  opetuksen itsenäisyyden, mutta nyt sitä rajoitetaan määrärahojen rajusti leikkaamalla ja  sisään pääsy    on ollut linjatonta. Milloin painotetaan...

Jotenkin on alitajuntaan kaivertamaan jäänyt  Mika Aaltolan vaalitentissään lanseeraama suurstrategia. Strategia sanan kohdalla on syytä muistaa, että sen käyttäjää1970-luvulla katsottiin jotenkin pitkin nenänvartta ja näin puhuvan korostavan oma viisauttaan kuulujoille hienoilla termeillä, joihin ei kannattanut suhtautu vakavasti. Myöhemmin sen käyttö on vakiintunut johtamisen termistöön ja se on jakautunut mitä monimaisimpiin käyttötarkoituksiin. Mutta mennään Aaltolan tapaukseen. Kun mies puhui suurstrategiasta, hän teki saman virheen kuin 1980-luvun suunnittelija/kehittelijä. Sanan sanottuaan puhuja ei saa jättää sitä roikkumaan ilmaan, vaan on pikimmin ilmaistava sen merkitystä täydentäviä lisämääreitä. Jos näin ei tehdä, strategia jää kärvistelemään irrallisena kattoon pudoten kohta hylättynä lattialla. Näin kävi Aaltolalle. Välttääkseen tämä hänen olisi pitänyt kiireen viklassa alkaa puhumaan siitä, mitä suurstrategia edellyttää Euroopalta, sen uhkakuvien päivittämistä ja ...

Ruotsin tapa hoitaa Koraanin polttamisjupakka   tai polttamisella uhkuminen ovat esimerkkejä reaktiivisesta asioihin puuttumisesta. Tästä on helppo päästä yleisempiin näkökulmiin, miten johto puuttuu ongelmiin. Käytäntö on osoittanut, että usein asioihin puuttumisnopeus on keskisessä asemassa ongelmien tehokkaassa ratkaisemisessa. On tuttu tilanne, että asiat jätetään vain roikkumaan ja työyksikön päälle lillumaan, vaikka monet työntekijät näkevät, että oli syytä tehdä jotain. Kaikkein parastapa on proaktiivinen asioihin puuttuminen eli ennakoidaan se, että jos ei nyt puututa, niin vielä huonommin tulee käymään. Tämä edellyttää, että esimiestaso ja sisäinen johtaminen käsittelevät ennakoiden mahdollisesti eteen tulevia ongelmia, jolloin ne ovat helpommin kohdattavissa tai niitä ei synny sillin lainkaan. Jos reagointi on vain aktiivista eli reagoidaan silloin, kun ongelma on jo koko mitassaan käsillä, saatetaan olla jo myöhässä, jolloin ongelman mittasuhteet saattavat paisua. ...

Ennen  1960-luvulla suunniteltiin rakennusmestarin työvaiheen mitalla (mm. standardeilla). Sitten tuli koko työmaan suunnittelu. Eipä mennyt aikaa, kun valtion tarttui suunnittelu kynäänsä ja määräsi pakolliset viisivuotissuunnitelmat, jotka pelottavasti muistuttivat naapurimaa Neuvostoliiton suunnitelmataloutta. Kas kummaa kohta valtiolla pyörivät ensimmäisen suunnittelujärjestelmän idut eli suoritesuunnittelu, hankesuunnittelu, budjettisuunnittelu ja taloussuunnittelu. Mutta eihän tämä riitä mihinkään, kun laskentatoimen miehet pääsivät vauhtiin. Niinpä valtio latasi täydeltä laidalta 1970-luvun alussa, kun tilipuitteen työvaiheen ja kustannuslajin tarkkuudella seurattiin kustannuksia.  Nimenomaan kustannuksia, koska kukaan ei ollut aiemmin kiinnostunut muusta kuin menoista eli budjetin momenteista ja niiden riittävyydestä. Nyt siis odotettiin kustannustietoisuuden puhuvan. Ja kyllähän se puhui, mutta kukaan ei kuunnellut, vaan kamreerit tuijottivat vain momenttien määräraho...

Nuoren polven on vaikeaa uskoa aikaa, jolloin strategia sanan mainitseminen osoitti esittäjänsä ylimieliseksi pöyhkeilijäksi. Tämän menneen ajan virkamiehet pitivät päivän selvänä, että valtio ja kunnat olivat Weberin byrokratia mallin mukaisia lakien, asetuksien ja ohjeiden mukaan toimivia organisaatioita. Kun näiden myllyyn kansalainen joutuu, voi olla varma, että mylly jauhaa jyvät rutisen kansalaisen  noudatettaviksi ja varteenotettaviksi. Myllyn lähempi tarkastelu osoittaa todeksi näkymän, jossa korkea virkamies pomo istuu kateederilla lasit nenän varrella, kuin kiikarit tarkkailemassa jokaisen työtekijä muurahaisen jokaista liikettä. Näystä puuttuu vain Sigmund Freudin vuorilta alas laskeutuva yli-ihminen. Kun Suomessa  vuoisikymmeniä sitten  vallitsevaan hallinto malliin yritettiin juurruttaa strategia käsitettä, tie oli kivikkoinen kuin roomalaisten tie etruskien maille. Nyt strategiset moottoritiet halkovat hallinnon maisemaa niin, että jokaisella huoltoasemall...

Eilinen A-talk Suomen sotilaspoliittisen tilanteen käsittelyssä porahteli iskuja pitkin Itämerta niin, että laineet olivat kaataa Tanskankuuluisan sillan. Tämä olisi pitänyt ennalta arvata, koska kyse oli alan ammattilaisista. Kanerva sanoitti puheensa erittäin taidokkaasti ja valtiomiesmaisesti, kun   hävittäjä hankinnasta oli puhe. Konetyypin valinta sensoroi ja ehkä myös inspiroi tappiin maamme kenraalikuntaa, K lausui painokkaasti. Teija Tiilikaisella oli salaisuus, jota hän ei olisi löytänyt ilman strategia kompassia sillä, niin täynnä ilma oli Euroopan puolustus- ja häyökkäysstrategioita. Stoltenberg oli lausunut erittäin harkiten ja lähes kuiskaamalla Niinistön korvaan, että Nato on läsnä kaikkialla. Tähän nuori mies Matti Pesu arkaillen totesi, ettei strategiakompassia oli olemassakaan. -Se on Arhinmäen keksintö ja sumutusyritys utvan kokouksille, sanoi Pesu. Pidetäänpä pienempää ääntä, kun puutaan utvasta, varotti Kanerva nuorukaista, ja jatkoi, ettei strategia kompassia o...

Jälkiviisaat oli katsoneet eilisen A-talkin ja ministeri Lepän puheet siellä ruoan tuottamisesta. Nyt nämä viisaat olivat pää virtaa täynnä taide ja muuta kulttuurialaa puolustamassa. Maryam Abdulkarim suhtautui myös lempeällä mielellä kulttuurialan leikkauksiin ja olisi tyytynyt Kurvisen ryöstämien rahojen palauttamiseen maatalousministerin Lepän kautta. Tämä siksi, että eilisillan A-talkissa Leppä mitään tunnontuskia näyttämättä kertoi markkinoiden hoitavan hinnan. Leppä ei halunnut vielä lopettaa. -On säilytettävä tuki myös viljelemättömille pelloille, koska muutoin ne muuttuvat Kanadan hanhien ulosteiden saastuttamiksi. Kun professori Ollikainen samassa istunnossa latasi vastaan, että veronmaksaja hoitaa veroina hinnat, juontaja paukautti kannet kiinni ja kaikille kiitokset. Näin ei saa nyt käydä. Tämä sivuhyppy Leppään sen takia, että kulttuuriväki huomaisi, millä summilla EU ja Suomi rahoittavat maataloutta, noin 2,5 miljardilla eurolla. Jälkiviisaissa Karvalakaan ei uskaltanut v...

Päivän Helsingin Sanomissa oli reportaasi yliopiston toiminnasta, rahoituksesta, konsernijohtamisesta, lähijohtamisesta ja opiskelusta sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Kaikki suuria asioita. Minulla oli mahdollisuus kokea yliopisto monista näkökulmista eri syistä, joista pienin ei ole pitkäksi venähtänyt opiskelu aikani. Sitä en lähde selittelemään. Opiskeluni kruunasi matematiikan historian tentin läpäiseminen. Toinen tutustumiseni yliopistomaalimaan tapahtui, kun 1990-luvulla konsultoin yliopiston ylintä johtoa. Yliopisto on erityisen voimakkaasti sektoroitunut konserni, jota rotevasti ohjaa rahoitus. Tästä luonnollisena seurauksena on rahoituksesta kilpaileminen ei yksinomaan tiedekuntien vaan myös laitosten välillä. Tiedekunnan eroavat sen suhteen suuresti, kuinka paljon toiminasta opetuksen lisäksi toteutuu projekteina. Resurssien allokointiin vaikuttaa myös melkoisesti, kuinka paljon aloitettujen projektien läpivienti maksaa. Kaiken kaikkiaan liikkumavara resurssien uudelleen...

     On turhaa leikkiä, että ministerin ja puolueen puheenjohtajan tehtäviä ei voi erottaa toisistaan. Jos näin olisi, ministeriön johtaminen menisi joron jäljille.  Kysymys sai alkunsa Tekir Oy:n laskutettua valtiolta noin 50000 euroa ministeri Kulmunin esiintymiskoulutuksesta. Asian tultua julkisuuteen Kulmuni sanoi maksavansa summan valtiolle takaisin. Valtiolta lainaamiensa rahojen takaisin maksu ei yleensä ole näin mutkatonta.  Tekir Oy:n puheenjohtaja Harri Saukkomaa toteaa tänään IS:ssa ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006530579.html ), että keskustan puheenjohtajan tehtäviä on vaikea erottaa ministerin roolista.      Jos keskustalla asia on näin, se on perin kummallista. Olisi melko omituista, kun ministeriön johtoryhmän kokouksissa muut jäsenet jäsenet eivät tiedä, onko puheenjohtajana ministeri vai puolueen puheenjohtaja. Tietysti viisaimmat jäsenet saattaisivat sitä kysyä. Sekin olisi nolo tilaisuus esittelijän mentyä ministerin...

     Eilisessä Ylen Sannikassa käsiteltiin Suomen koronan tilannetta. HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen oli varsin kriittinen ja piti koronan torjuntaa sekavana. Lehtonen kaapi tuhkaa THL:n asiantuntijoiden päälle antaen ymmärtää heidän tasonsa olevan riittämätön eteenkin itc:n hyväksikäytössä. Suomen myöhästymistä EU:n suojavarusteiden yhteistihankinnasta sai Lehtoselta iskuja eikä tilannekuvakaan ole ollut hääppönen.      Hybridistrategia Lehtonen piti vääränä, koska korona pitää tukahduttaa kuten aikoinaan tuberkuloosi. Tähän voidaan todeta, että koko 1950-luvulla  kansakoulumme pelkästi, milloin keuhkotauti iskee, setä kuoli, äiti vammautui. Toinen pelon kohde oli lapsihalvaus, joka iski kaveriini lamauttaen keuhkot. Samassa talosta saattoi mennä vuodessa 2-3 haudan lepoon taudin takia. Tätä kohtaloa ei soisi Suomen kansan enää kokevan. Toisaalta Lasse Lehtonen totesi kuitenkin, että Suomi on kokonaisuudessaan hoitanut tähän saakka hyvin onge...

     Opposition vaisuus on toisaalta hyvä asia, sillä vakavan kysymyksen uhatessa ei pidä turhaan rellestellä oppositiolle muutoin luontevasti kuuluvilla räyhäkysymyksillä.   Onkin  myönnettävä opposition pysyneen pääsääntöisesti koko ajan Covid19 taudissa asialinjalla. Mykkänen kuitenkin innostui  pari päivää sitten Uuden Suomen nettikeskustelupalstalla seikkaperäiseen esseeseen koronan hoitamiseksi pois päiviltä. Se ei onnistunut runsas sanaiselta mieheltä edes tuhannen sanan tutkimukselta vaikuttavalta tekstillä.       Niin kuin näissä usein käy, Mykkäsen teksti tukahtui eri näkökulmiin ja irrallisiin kappaleisiin. Eräs kokoomuslainen puhui mainitulla palsatalla Teletapeista ja Tupu-Hupu- ja Lupu-ketjusta tarkoittaen Marinin hallitusta. Sen sijaan Orpo oli tylyn asiallinen eilisessä Yle istunnossa todeten vain testimäärien olevan liian pieniä ja yksityisten labrojen olevan valmiita auttamaan. Ei edes Halla-aholta irronnut kylmäävää ana...

     Eilen A-studiossa ke Saramo, tj Tujunen ja E. Aho keskustelivat, miksi suuret poliittiset hankkeet epäonnistuvat ja päätöksenteko takkuilee. Aho esitti, että hankkeiden toteutumista vaikeuttavat poliittisten avustajien häärääminen nimisterien esikunnissa, hallituksen strategisen näkemyksen vajavaisuus ja median toiminta. Komiteatyön vähäisestä käytöstä myös puhuttiin. Keskustelussa pääpiirteittäin yhdyttiin Ahon näkemyksiin.      Heti aluksi täytyy muistaa, että ministeriöjärjestelmässämme vallitsevat keskipakoisvoimat ovat niin suuria, että ne repivät ja työntävät koko yhteiskuntaa koskevia suuria hankkeita luonnontieteellisellä varmuudella erilleen kohti kutakin ministeriötä. Koska tämä on ihmisten luomaa vetovoimaa, se voidaan kumota myös ihmisvoimin.       Keskusteluryhmä puhui näkemyksen merkitystä. Se on relevanttia, mutta ei ytimeen osuvaa. Isot poliittiset hankkeet kaipaavat tietenkin näkemystä ja siitä johdett...

     Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia . Toivottavasti esikoulu-udistus onnistu, koska se myös poista eriarvoissuuta, jota syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu aiheuttaa. Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa .     Yliopistojen   autonomia takaa niiden opetuksen itsenäisyyden...

     Aiheesta löytyy googlaamalla kymmeniä oppi- tai ohjekirjoja. Hyödyllistä teoreettista tietoa tuntuukin löytyvän yllin kyllin. Ehkäpä siksi onkin tarpeen kertoa aiheesta käytännön näkökulmasta tosiesimerkin avulla. Tässä oma caseni.      Minut kutsuttiin erääseen koulutusyritykseen kouluttajaksi. Toimenkuva vähän epäselväksi, koska en oikein kiinnostunut tarjouksesta ja toisaalta nykyinen työnantajani halusi säilyttää työsuhteeni heillä. Niinpä en uskonut meneväni koulutusyritykseen, mutta tilanne kehittyi must-tilanteeksi ja menin yritykseen.      Pohdittuani sitten uudessa työpaikassa tuttujen eräiden työkavereiden kanssa muutaman viikon, mitä oikeasti alkaisimme tehdä, päätimme ryhtyä konsultoimaan valtion uuden budjetointijärjestelmän sisäänajoa virastoihin. Mutta mitä ja miten me maallikot konsulteeraisimme.      Ei auttanut muuta kuin koota käytettävissä olevat viisaimman näköiset miehet ja naiset kasaan. Lopu...

     Johtaminen on ainoa tekijä, mikä ohjaa tavoitteellisesti ja yhdistää arvo- ja tunnetasolla koko organisaation saavuttamaan asetut tavoitteet.  Järjestelmät, ohjesäännöt ja käytännöt eivät tähän pysty. Asia ei muutu muuksi, vaikka tekoäly ja teknologia otettaisiin valjastettaisiin tekemään ilman ihmisen apua tuotteita asiakkaille ja markkinoille, sillä ennen pitkään ihmetellään, miksi kone takoo tarpeetonta tavaraa ympärilleen.      Asiaa voi myös lähestyä johtamisen alkuhetkestä. Johtaminen syntyy sillä hetkellä, kun joku henkilö ”niin sanotusti nousee ylös” ja alkaa tehdä tuotetta tai tuotteita muille saadakseen niistä itselleen vastiketta. Tämä on tärkeä havainto verrattaessa toisiinsa julkisen ja yksityisen sektorin johtamisen eroja.      Yksityissektorin johtaminen onkin kiinni konkreettisissa tuotteissa ja asiakkaissa. Se on nopeasti ja raadollisesti sitoutunut markkinahetkeen ja sen näkymiin valmistamaan tuotteita. Tämä vaat...

     Monet pitävät muutosta suuren onnettomuutena, ainakin riskinä. Näin ei pidä ajatella, sillä muutos sisältää aina mahdollisuuden. Henkilökohtaisella tasolla se voi merkitä omalta mukavuusalueelta pois joutumista, mikä pakottaa kehittämään itseään ja omaksumaan uutta. On syytä huomata, että muutos on elämisen ehto. Jos ihmiseltä lakkaa tulemasta ryppyjä kasvoihin, hän on kuollut.   Ilman muutosta elämä tyrehtyy.      Muutoksen sisältämä mahdollisuus voidaan hyödyntää vain, jos se konkretisoidaan ongelmaksi, jolla on omistaja.      Useimmiten nähdään muutoksesta vain heikko signaali. Se joka osaa lukea ympäristössään tai itsessään oikein heikkoja signaaleja on vahvoilla. Muutoksen tarve voidaan joskus nähdä etukäteen ja siihen reagoidaan.   Joskus siihen jätetään reagoimatta, jolloin saatetaan olla vaarallisilla vesillä. Vain harvoissa tapauksissa on hyvä olla reagoimatta lähiympäristössä tai jopa eräisiin globaaleihin muutoksii...

     Tämän jutun voi aloittaa mietelauseella: Mikä on, ei pysy. Siitä on käytetty myös muotoa: pitää juosta, että pysyisi edes paikoillaan tai kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Ehkä jälkimmäinen on paras ilmaisemaan tilaa kaiken muuttuessa ympärillämme.      Asiakkaat ovat organisaatiolle luonnollisesti pärjäämisen ehto numero yksi. Jos johtoryhmän mielestä organisaatiolla on hyvä asiakaskanta, kaikki on OK. Ennen kuin sanotaan OK, täytyy tietenkin olla selkä tietoa tai analyysi siitä, että näin on, sillä usein näin ei ole. Pitää ainakin pohtia, onko nykyisille asiakkaille oikeita tuotteita tai palveluja.      Tällöin päädytään nopeasti nelikenttään (SWOT), siis neljään ruutuun esimerkiksi näin: 1.ruutu = vanhat asiakkaat/vanhat tuotteet, 2. ruutu = vanhat asiakkaat/uudet tuotteet, 3. ruutu uudet asiakkaat/vanhat tuotteet ja 4. kenttä uudet asiakkaat/uudet tuotteet.      Yksinkertaisuudessaan tämä tarjoaa valtavan syväl...

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.      Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaise...

     EU tarvitsee nykyistä intensiivisempää js dynaamisempaa Afrikka strategiaa. Tämä ei ole yksittäisten ihmisten idea vaan pätevä näkökulma, joka syntyi ulkoministeriön tiimiprosesseissa. Yle TV 1:n A-studiossa 27.9 (https://netti-tv.fi/katso/a-studio/254011) EU-parlamentin toimittaja Susanna Turusen johdolla kaikki neljä paneelin jäsentä pitivät Pohjois-Afrikan maiden muuttoliikettä Eurooppaan hyvin haasteellisena, jopa vaarallisena Euroopalle. Tänä vuonna ennustetaan maanosasta tulevan   170000 pakolaista Eurooppaan. Haasteellisuutta lisää se, että EU:lla ei ole konseptia, miten se aikoo käsitellä yhä vaikeammaksi nousevaa pakolaiskysymystä Afrikasta.      Heti perään on sanottava, että Afrikka on ollut menestys kiinalaisille ja eräille yhdysvaltalaisille jättifirmoille kuten Shellille ja muutamille lääkeyhtiöille. Mutta tämä kalpea menestyksen sirppi näkyy vain ohuena hymyä näiden firmojen kassanhoitajien ilmeinä, ei afrikkalaisten kasvoilla. Poh...

     Kun nuori virkamies ensi kertaa törmää kehittämisseminaarissa SWOT:iin, konsultin pitäisi hänelle kertoa mikä se on. Muutoin se jää vaivaamaan kuulijaansa ensimmäiset puolipäivää.      SWOT on nelikenttä, jossa yksi puoliakseli kuvaa uhkia, toinen   mahdollisuuksia, kolmas vahvuuksia ja neljän heikkouksia. Sen käytön puutteet strategiatyössä pitäisi myös heti kertoa. Muutoin etevä konsultti, ei ongelman ratkaisija, voi halutessaan kääntää kaikki päälaelleen. Mahdollisuuksista voi tulla ongelmia, mahdollisuuksista uhkia, jne, sillä SWOT:n neljä luokkaa voivat olla osin poissulkevia, osin komplementteja, osin vastakohtia, osin perättäisiä ja osin rinnakkaisia. Ne vain ovat, kaikkialla, yhtä aikaa, välttämättömiä   ja ilman toista ei voi olla toista. Silti konsulttityö saattaa edetä näennäisesti hyvin, mutta viikko seminaarin jälkeen koko SWOT unohdetaan.      Onnistuneessa SWOT:ssa on tärkeää, ettei kenttien täyt...