2355. Ministerin kasvoista huomasi parhaiten peruskoulun epäonnistumisen

     Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia. Toivottavasti esikoulu-udistus onnistu, koska se myös poista eriarvoissuuta, jota syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu aiheuttaa. Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neurosomaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa.

    Yliopistojen  autonomia takaa niiden opetuksen itsenäisyyden, mutta sisään pääsy  niihin on ollut linjatonta. Milloin painotetaan päättötodistusta, milloin ensikertaisuutta, milloin pisteitä saa varusmiespalvelusta, milloin pääsee kiintiöllä. Preppauskurssit seuraavat mukana sen koulutustason päättötodistusta, jolla sisään pyritään. Nyt ollaan lukionpreppauskurssilla. Pyrkimys opiskeluaikojen lyhentämiseen on kääntynyt niiden pitenemiseen. Toisen asteen kautta sisään pääsy kompuroi opintojen määrissä ja tasoissa sekä byrokratiassa.

    Etenkin peruskoulureformi on toteutettu ilman tutkimustietoon perustuen. Kaiken kaikkiaan meiltä puuttuu parlamentaarisesti laadittu tutkimukseen perustuva opetus-, tie- ja koulutusstrategia, jonka toteutumista evaluoitaisiin yli hallituskausien. Opetukseen laatuun ja muihin sitä edistäviin toimenpiteisiin panostamien on ennen kaikkea nähtävä tulevaisuuden yhtenä tärkeimpänä investointina eikä pelkkinä kuluerinä.