Sotatoimien ja sotien historiassa on käytetty monenlaisia taktikoita ja strategioita. Usealle suomalaiselle on vielä muistissa joko itsellä tai vanhempien kerrottamana poltetun maan taktiikka, jossa vihollinen perääntyessään hävitti ja poltti kaiken, mikä oli poltettavissa. Keväällä 1945 ruotsalaiset puoli innoissaan seurasivat Tornionjoen länsirannalla, kuinka saksalaiset polttivat suomalaisten asunoja ja rakennuksia. Pääsin vuonna 1950 isäni kanssa kalastamaan Inarin joelle. Matkalla näin satoja talonraunioita, joista olivat jäljellä vain savupiiput ja uunien jäännökset. Isä kielsi minua liikkumasta yksin majapaikkamme ympäristössä maastoon jääneiden miinojen vuoksi. Kielto oli aiheellinen: jo lyhyen harhailun jälkeen saattoi löytää rikkinäisiä kypäriä, ammusvöitä, hylsyjä, saappaiden puolikkaita ja muuta sotaromua. Nyt tilanne Euroopassa on kehittymässä jännittyneeksi ja eskalaatioille alttiiksi. Venäjältä voi odottaa millaista provokaatiota tahansa. Suomen asema muistuttaa vuod...

Puolustusvoimin tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan maamme kyky puolustautua mahdollista Venäjän interventiota vastaan Suomeen on heikko. Uutisessa ei oikein käy selville miksi näin olisi. Kannattaa muistaa, että droonit, tykistö, ja ilmailmapommitukset eivät ratkaise minkäänlaista sotaa. Suomen puolustukselle tämä merkitsee, että tiedustelun merkitys on nousemassa keskeisseksi tekijäksi. Tässä tiedustelu on ymmärrettävä laajajana monipuolisena järjestelmä, joka tuottaa perusdata, mitä raajojemme läheisyydessä tapahtuu ja miten liittolaisemme suhtautuvat maamme puolustamiseen. Historia on osoittanut, että sopimuksista ja lupauksista huolimatta tosi tilanteissa liittolaisten lupaukset ovat osoittautuneet tyhjiksi sanoiksi ja korulauseiksi.   Näin kävi jatkosodassa Englannin lupauksille ja puhumattakaan Ruotsin lupauksista maan asevoimien tulosta laajamittaisesti Suomen avuksi. Hybridisodan ja drooninen merkitystä on korostettu mediassa aivan liikaa sodan ratkaisevana t...