Viime torstain eduskunnan kyselytunnilla oppositio valitteli valtion velkaantumisasteen suuruutta.    Elokuussa 2021 valtion velan suhde bruttokansatuotteeseen (BKT) oli 52,5 prosenttia. Hyvin hoidetussa kansantaloudessa tämä prosentti pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Tunnettua on, että suhdeluvun suuruuteen vaikuttavat osoittaja ja nimittäjä. Kokoomus on profiloitunut bruttokansantuotteen kohottamiseen. Siispä Kokoomus yrittäjyyttä edistävänä puolueena voisi nykyistä voimakkaammin tehdä toimenpiteitä yksityissektorin tuottavuuden nostamiseksi, sillä nykyinen taso noin 2,5 prosenttia tuntuu pieneltä digiaikana. Tuottavuudessa on keskeistä patentointistrategia, patentit, pikkupatentit, menetelmäpatentit, lisenssit, uudet menetelmät ja menetelmä parannukset. Näiden asioiden pitäisi olla jatkuvasti johdon pääkopan sisällä meuhkuuttamassa uutta.    Toinen kokoomukselle sopiva keino on edistää yritystoiminnan volyymin kasvua.  Yleisesti tunnettua on, että ...

     Holkerin ja Ahon hallituksien aloittaessa ns hallitun rakennemuutoksen yksityisen sektorin tehokkuuden paremmuutta verrattuna julkiseen ei asetettu kyseenalaiseksi. Aho ja Lipponen omaksuivat mukisematta tämä uusliberaalisen   johtoajatuksen   ja ryhtyivät muuttamaan eräitä virastoja yrityksiksi.      Tätä ajatusta oli vaikeaa vastustaa, koska julkisen hallinnon tehottomuutta, byrokraattisuutta, kankeutta, joustamattomuutta, hidasliikkeisyyttä, raskautta ja tie mitä olivat moittineet yliopistotutkijat, virastosuunnittelijat ja valtion talouden eri tarkastuselimet sekä oikeistopoliitikot ja –virkamiehet. Myös hatarat vertailut verrokkimaihin ja pintapuoliset hyviin käytäntöihin perehtymiset tulkitsisivat muutosta. Maaperä oli siis hyvin altis ja otollinen hallinnon suunnanmuutokselle. Vallitsi samanlainen reformikiihko kuin nyt vanhushuollossa.      Se mikä tässä merkillistä on, ettei 30 vuoden kuluttua tänä päivänäkään ol...

      Nyt käydyssä keskustelussa kyse ei ole lainvalmistelun tasosta eikä perustuslaista, vaan sitä miksi perustuslailliset näkökulmat ovat juuri ny nousseet puheenaiheiksi hallituksen reformipolitiikassa. Keskustelu on seurausta Sipilän hallitukseen tuomasta työskentelytavasta. Sitä leimaavat kiireellisyys, jolloin hallitukselta jää vähemmälle huomiolle lainsäädännön rajoitukset ja rajoitusten muuttamisen vaatimat täsmälliset prosessit.      Kyse on myös osin tietämättömyydeltä. Maalaisjärjenkin olisi pitänyt havaita sakkojen korottamisen budjetin tilkkeiksi olevan kestämätön peruste. Sipilä ei ole myöskään sisäistänyt, että ”kokeile ja muuta periaate” ei sovi yhteiskunnallisten uudistusten läpivientiin. Se johtaa perustuslakitörmäyksiin ja hallitustyön uskottavuuden heikkenemiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa pikaistuksiin ja ärsyyntyminen ja lopuksi uudistusten runttaaminen tavalla tai toisella läpi (http://www.hs.fi/kotimaa/art...

     Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä nytkähti selvästi eteen päin aluejaon ratkettua. Sipilän osasto korosti monta kertaa, ettei asia voi tyssätä yhteen lukuun. Kyllä se ratkesi lukuun 18, joka on tulevien itsenäisten hallintoalueiden (nykyisten maakuntien) lukumäärä.      Luku 18 kannattaa jättää rauhaan ja sen sijaan tarkastella, mitä viime päivinä hoetut vapaa valinta, raha seuraa asiakasta sekä neljän miljardin säästötavoite merkitsevät.      Asiakkaan vapautta valita hoitopaikkansa on periaatteessa hyvä ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan toteutettuna se voisi merkitä, että potilas marssii lähimpään yksityiseen, julkiseen tai yhteisön terveysasemalle, joka lähettää laskun sote-alueen keskusyksikköön. Tämä olisi helppoa, kevyttä ja jopa kaunista hallintoa, mutta ah niin kallista.      Ensiksi on selvää, että palvelujen kysytä kasvaisi, koska ihmiset luonnollisesti hoidattaisivat kunnolla itsensä. Tämä on ni...

     Vaikeat, kompleksiset, monipolviset, monitahoiset ja monivaiheiset sekä tieto- ja kommunikaatiointensiiviset reformit ovat täynnä yllätyksiä.      Yhtäältä hanke voi jo alkuvaiheessa törmätä työn kokonaisuuden kannalta toisarvoisiin faktoihin ja näkemyseroihin, jotka kokonaisuudessaan ovat merkityksettömiä, mutta joita sillä hetkellä yksi osapuoli pitää ylipääsemättöminä. Toinen osapuoli voi vaatia markkinaosuuden tai asiakaskunnan selvittämistä, vaikkei niitä tässä vaiheessa pikkutarkasti tarvitakaan. Kolmas osapuoli voi pikkuhiljaa kadottaa mielenkiintoaan koko hankkeeseen keskittymiseen tai tämä osapuoli laiminlyö pysyvästi hanketta, mikä saattaa horjuttaa projektin uskottavuutta. Tällöin valtasuhteet voivat myös muuttua tai syntyä pienimuotisia uusia valtasuhdetyhjiötä.      Tällöin työ ajelehtii tai joku ottaa vallan. Myöhemmin jokin osapuoli luulee tulleensa niin vahvaksi, että alkaa määräillä koko hanketta. Tällöin jossa...

     Aluksi pitää korostaa, että Sipilän ”tehollinen” työaika pääministerinä lienee kulnut tähän saakka pääasiassa budjettivajeeseen ja sen supistamisen kannalta kohtalonomaisen tärkeisiin tuottavuusloikka- ja sote-reformeihin ”hankepäällikkönä” ja ”reformaattorina”.     Huippujohtajan ”Sipilän” aktiivinen ja konkreettinen osallistuminen tällaisiin hankkeisiin onkin uusimpien yritysoppien mukaisest ehdottaman tärkeää (Johtajuus, Matti Alahuhta, 2015 s.18).      Pääministerin henkilökohtaista häärimistä tällä tavalla on silti pidettävä poikkeuksellisen hämmentävänä, jopa suuren luokan virheenä. Pääministerin nopeiden tulkintojen ja päätösten takia voi paljastua, että extempore joudutaan mätkimään uusia takarajoja, niistä joudutaan peräytyään, jne. Silloin uskottavuuden muurista ensimmäiset kivet alkavat tössähdellä nurmikolle.            Muurin rapistuminen alkoi jo tätä ennen Sipilän soveltaessa jo hallitu...