Termi oli rajojaan etsivän ja valloituksiaan puolustavan Yhdysvaltojen käytössä 1800-luvun puolivälissä (Manifest Destiny). Tämä peite nimi tuli käyttöön 1800-luvun puolivälissä amerikkalaisten valloittaessa maata Missisipi juonesta lanteen aina Tyynen valtamereen asti. Nyt Venäjän Putin näyttää pitävän maan Euroopan vastaista rajaa liian idässä. Tämä näkyy Venäjän varhaiskoulutuspolitiikassa. Siinä jo alakoululaisille opetetaan konepistoolin rakennetta ja käyttöä. Putin näyttää pitävän kutsumus kohtalonaan laajentumista länteen. Sama tauti on tarttunut myös muutamaan entisen Neuvostoliiton lännenpuoleisten rajamaiden johtajiin kuten Puolaan ja Unkariin päämiehiin. Historian tosiasia on kyllä, että sekä Puola ja Unkari ovat olleet aikoikaan mahtimaita, joita muut maat ympärillä kumartelivat miekan tahdissa. Tältä egoistiselta mahtailulta ei ole Suomikaan säätynyt. Tästä esimerkkinä Kalevan sepitykset kalevalaisesta suurkansasta, joka virsien tahdissa kasvatti mahtiaan. Tuorein esimerkk...

Suomessa 1918 käyty sisällissota oli raaka, kuten tällaiset sodat ovat aina olleet. Momentumin tarjosi Venäjän keisarivallan kaatumisen 1917 seurausvaikutukset. Se tarjosi esimerkin. Toinen tekijä oli maassa olleiden venäläisten sotilaiden heikko motivaatio ryhtyä taisteluihin, kun ei tiedetty, mitä maassa oikeastaan tapahtuu. Sodan loppuselvittely sai julmia piirteitä, kun maan mentaliteettiin täysin sopimaton Mannerheim antoi käskyn ”ammutaan paikalla”.   Ennen kenttäoikeuksien perustamista, koston miekkaa käytettiin surutta. Mannerheim lähti Sveitsiin hoidattamaan terveyttään. Organisaatio sosiologit ovat moneen kertaan pohtineet, miten talvisodassa kansa oli niin yksimielinen ja aseisiin tarttui mies vasemmalta ja oikealta. Tämä kysymys on ratkaisua vailla. Yhdeksi tekijäksi on tarjottu ”ryssävihaa”. Se tuntuu loogiselta, jos syyksi kelpaa epämääräinen ryssäviha. Ryssävihan purskahteleminen eri vaiheissa vuoissadoista ja kymmenistä toiseen on tosiasia ja pitkäaikaisuus tästä ...

Heti sisällissodan jälkeinen aika oli hurjaa aikaa monessa mielessä. Se viritti eräiden oikeistopiirien taistelijat valtaamaan idästä uusia alueita Suomelle. Näille taistelijoille jäi sisällissodasta taistelumoodi päälle, joka heijasteli pitkään erilaisina ambitioina olla suurempi kuin Suomi on. Hyväksyttävältä näyttävältä perustelulta lähteä sotaan oli mennä auttamaan virolaisia heidän vapaussodassaan. Se onnistuikin, Viro itsenäistyi. Seuraavaksi suomalaiset alkoivat tehdä Suursuomea hyökkäilemällä pohjoisen Vienan Karjalaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalaiset ja karjalaiset olivat vastakkain. Sodan perusteluiksi suomalaiset sanoivat nytkin perin tutut perustelut: paikalliset asukkaat pyysivät. Suomalaisten tulessa paikalle asukkaat pakenivat. Pyytämisestä ei näkynyt merkkiäkään. Aunuksen retki oli vakava yritys liittää Neuvostotasavallasta Karjalan osia Suomeen 1919. Samoihin aikoihin Mannerheimin ja muidenkin samanhenkisten paperissa oli teksti vallalta Leningrad Venäjän...

     Sisällissodat ovat julmimpia sotia. Niissä hirmuteot eivät useinkaan rajoitu itse sotatapahtumiin, vaan myös jälkirangaistuksiin, kuten sortoon ja vainoamiseen. Sisällissotamme alkoi Pohjanmaan venäläisvaruskuntien aseistariisunnalla, mihin Mannerheimilla ei ollut sen alkaessa valtuuksia, heti myöhemmin kyllä oli. Julmuuksien tekeminen jatkui, vaikka sota oli tosiasiallisesti päättynyt keväällä 1918 punaisten tappioksi. Suomen marsalkan hiljaisella suostumuksella vankeja teloitettiin ja näännytettiin nälkään. Tämän seurauksena noin 10000 ihmistä kuoli.      Kansan kahtiajako näkyi vielä 1940-luvulla pieninä joka päivän oireiluna, kuten vähäisinä ilkeilynä ja tiettyjen sukukuntien kartteluna keskenään tai toisen sukukunnan kanssa.  Kerran kun oli saanut vähän paremmat ulkotamineet isoisäni hautajaisiin, eräs punikin poika tyrkkäsi minut vesiojaan. Tinkaamisen jälkeen hän sanoi syyksi, että minä näytin herrapojalta, mitä en todellakaan ollut. Sovim...