Pääministeri Orpon mantra Suomen julkisenhallinnon peruspalvelujen tuottamisisesta on, ettei maallamme ole mitään julkisista pääomalähdettä, vaan rahoitus perustuu kannattavien yritysten toimintaan. ”Nämä ovat hyvinvointivaltion pysytyssä olevat resurssilähteet. Siis kun yrityksemme voivat hyvin, silloin myös julkisen sektorin palvelujen tuottaminen voi myös hyvin eli kansalaiset saavat palveluilleen riittävän rahoituspohjan kuhan meillä on kannattavia yrityksiä”. Tämä on pätevää puhetta, mutta sen toistuessa viikosta viikkoon, se menettää uskottavuutensa. Pääministeri Orpon taas toistama mantra Suomen julkisenhallinnon peruspalvelujen tuottamisisesta on, ettei maallamme ole mitään julkisista pääomalähdettä, vaan rahoitus perustuu kannattavien yritysten toimintaa. ”Nämä ovat hyvinvointivaltion pysytyssä olevat resurssilähteet. Siis kun yrityksemme voivat hyvin, silloin myös julkisen sektorin palvelujen tuottaminen voi myös hyvin eli kansalaiset saavat palveluilleen riittävän rahoitus...

     Englannin eliitti tajusi 1800-luvulla vihdoinkin, että siltä jää hyödyntämättä suuri osa sen siirtomaavallan tuottamaa valtavaa pääomakertymää, koska kotiympäristö oli tähän liian pieni pelikenttä ja siirtomaiden tyrehtyessä passiivisuuteensa. Niinpä se alkoi lainamekanismilla rahoittaa Yhdysvalojen rautateiden rakentamista.Tämän prosessin Yhdysvallat käänsi kuitenkin nopeasti edukseen ennennäkemättömänä rakennusboomina ja sen tuomana vaurastumisena. Tästä alkoi fordismin kehitys, joka ilmeni 1940-luvulla Yhdysvaltojen sotateollisuuden tuottavuuden ja volyymin mittavina kehitysloikkina. Parhaimmillaan USA rakensi 300 laivaa kuukaudessa. Lopputuloksena oli Yhdysvaltojen hegemonian lujittuminen ja vähitellen koko läntiseen maailmaan iskostuva fordismiin perustuva tuotantojärjestelmä. Myöhemmin depolitisoitunut uusliberalismi pyrki tuottamaan fordismin jatkeeksi vielä tehokkaampia menetelmiä kuten elementeillä, jotka osin yhdistäisivät pääoman ja tekijöiden etua, kunne...