Näin toivon katsellessani hallituksen leikkauslistaa. Sitä enemmän toivon herran muistavan meitä keskikertaisia, mitä tarkemmin katson leikkaajien miesjoukkoa. Kaikki noin nelikymppisiä hyvin toimeentulevia herroja, marinoituneina puolueiden sanakari hautomoista. Tumma puku ja vakaa katse, jota voi joskus joitain miellyttää, mutta useimpia haavoittaa. Luettuaan HS:n jutun budjettikurimusten syntymisestä näyttää vahvasti siltä, kurjistamiset on tehty roiskien avain, kuin valloituskamppailussa tehdään välittämättä ja ennen kaikkea tietämättä, miten köyhä ja keskinkertainen kansa lakoaa ja siinä samalla tukevaisuuden toivot opiskelijat johtuvat miettimään, valmistutaanko ollenkaan vai vanhoilla päivillä ennen kuolemaansa. Ikävää on myös kuulla hallituspuolueen edustajan sanovan, että arvonlisäveron korotuksen jälkeen maamme on keskikastissa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vain Unkari on meidän yläpuolellamme 27 prosentin verollaan. Tämä vero niittää tasaisesti kaikkia, niin kuin halli...

     Sipilän hallituksen arvot lähenevät erään pahamaineisen sodanaikaisen liittolaismaan valtakunnan arvoja. Perustuslakivaliokunnan asiantuntija ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kysyy tätä jutussaan ( https://www.hs.fi/sunnuntai/a1473392240407 ). Suomi on Ojasen mukaan kokonaisvaltaisesti asemoinut itsensä ihmisoikeuksien noudattamisen alarajalle odotellen varuillaan, milloin YK:n ihmisoikeusinstituutiot ärähtävät ja kanne nostetaan.      Ministeri ei nostanut eliittiä vastaan kannetta Finavia jupakassa. Sotessa yhtiöille pursua rahaa väärillä perusteilla, taksit ja apteekit saavat pitää monopoliasemansa, finanssituotteilla spekuloivat nauttivat veroeduista, harmaata taloutta ollaan paneviaan kuriin, tasavero jyrää eliitin eduksi. Samalla kellon lyömällä kun valtio antaa 25 miljardia euroa teollisuudelle sähkötukea historiallisen halvan sähkön aikana ja se vähentää  25 miljardia euroa vanhushuollosta. Lista on loppumaton ku...

     Budjettileikkaukset iskevät kansaan henkisesti kuin sapelin hampaat, mutta suomalaiset sen kuin porskuttavat, toiset jopa iloisella ja empaattisella mielin. Julkikuoren alta löytyy siis myös toiveikkuutta, herkkyyttä ja välittämistä. Tätä ei aina uskoisi, kun seuraa, miten monella suomalaisella julkisissa paikoissa liikkuessa olemus on kuin ansioluettelo ja sanoja saa vetää suusta kuin hohtimilla.      Kiistämättä miellä on historiallisia tekijöitä, jotka tuovat melankolisia sävyjä elämäämme. Ne joilla on syvällä muistissa sodan traumoja joko itse koettuna tai perittyinä kertomuksina, nämä seuraavat etenkin miehillä koko elämän ajan sekä viiltävät jälkiä seuraaviin sukupolviin.      Kun tähän surumielisyyden arsenaaliin listään vielä kaksi myyttiä, onnettomalle kansalle on ovet avoinna synkkyyden taloon. Tässä ensimmäinen ikonisen merkityksen on saanut mielikuva yksinään jurottavasta miehestä kannon päässä joen rannalla tuijo...

     Palkkka- ja eläkkeensaajien sekä opiskelijoiden kannalta tapahtui pahin mahdollinen: yhteiskuntasopimus kaatui.      Tämä merkinnee demarien pois jäämistä hallituksesta ja yhteisuntasopimuksella saatavissa olevien rauhallisten ja pitkäjänteisen hyötyjen korvautuminen köyhiin ja keskiluokkaan kohdistuvilla budjettileikkauksilla.      Nämä leikkaukset kohdistuvat indekseihin, työsopimusten ja työttömyyskorvauksien tasoon heikentämisiin, irtisanomisien helpottamisiin, koeaikojen pidentämisiin, jne.      Kokoomuksen äänestäjäkunnan suhteelliset menetykset ovat minimaalisia. Heitä leikkaukset eivät käytännössä koske lainkaan. Sama pätee keskusten äänestäjiin. Päinvastoin valtion budjetilla rahoitettavat maatalousyrittäjien eläkkeet voivat heiketä indeksileikkauksen takia, mutta se voidaan korvata erillisjärjestelyillä, kuten aina ennenkin on tehty tällaisissa tilanteissa      Maatalousyrittäjien...