Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Suomen Keskusta on median mukaan kaipaillut kokouksessaan Jäämeri rataa. Tämä aihe oli vilkkaasti esillä myös 2000-luvun alun mediassa etenkin Uuden Suomen keskustelupalstalla. Geopoliittinen tilanteemme oli erilainen kuin silloin Venäjän silloin esitteessä rooliaan Andropovin, Jelsinin ja Gorbatsovin toimisessa vuoron perään ensimmäisenä puoluesihteerinä. Niinpä keskustelu Suomessa junan radasta oli silloinkin melko väkinäistä keskittyen lähinnä kustannuksiin ja radan Pohjois-Suomelle aiheutuviin haittoihin. Toki mukana oli kustannus/hyöty analyysejä oli, muttei kovinkaan syvällisiä. Tänä päivänä Jäämeri hanke on pelkää teoreettinen ajatus vailla toteuttamispohja faktojen kirkuessa sitä vastaan. Jo nyt Britannian ja Yhdysvaltojen turvatakuut tekevät tyhjäksi turvallisuuskorin käyttämisen Pohjois-Suomen puolustuksessa. Se mikä nyt ja edelleen torppaa hankkeen on Lapin asukkaiden vastustus. Se rikkoo maisemaa ja aiheuttaa suurta vahinkoa porotaloudelle. Metsäteollisuus käyttänee raaka...

Bernerin taksiuudistus on pienoiskoossa Ruotsin armeijareformi 1990-luvulla. Taksiin otettiin kyytiin, ketä sattuu ja kyydittiin samalla mitalla, minne vain ja kalusto ajoi mielensä mukaan. Kun Ruotsi lakkautti armeijansa, se ei ollut suuri muutos, sillä ruotsipojat eivät juuri ruotuväen voimassa olo aikana kasarmistaan poistuneet paitsi aurinkoisina kesäpäivinä rannoille loikoilemaan. Naapurimme suhde puolustusvoimiin juontaa juurensa historiasta.   On inhimillistä, että 1700-luvun sotaisan Ruotsi-Suomen maineteot koko Euroopan valloittajana eivät tänä päivänä paina mitään, mutta ne ovat jättäneet oman kansakuntamme muistiin idean siitä, että pienikin maa voi taistelutahdollaan panna kampoihin isompaa vastaan. On hyvä muistaa, että suomalaiset maalaisjullikat karaistuivat 30-vuostisodassa hakkapeliittoina pieksäen vastustajan mennen tullen ja myöhemmin heidän jälkeläiset taistelivat idän jättiläistä vastaan vapauden puolesta. Voidaan hyvällä syyllä olettaa pitkän ja verisen hist...

     Eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa. -Häiriötilanteet ovat alueellisella ja paikallisella tasolla hallittavissa, mutta kun ne nousevat kriisiksi, niin ne ovat valtiollista toimintaa. Maahanmuuton hallinta on tällä hetkellä valtiollista toimintaa, mutta sen seuraukset aiheuttavat paikallisesti ongelmia. Kriisin ja häiriötilanteen ero on siinä, konkretisoi Kivelä ( https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomen-varautuminen-hairiotilojen-hallintaan-on-ollut-puutteellista ).      K ivelän huoli on aiheellinen monestakin syystä.      Ensiksi 1990 lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin elyjä ja niiden toimiva...