Ylen Aamu TV:ssä Petteri Vuorimäen ja Liisa Kauppilan pohdinta herätti ihmetystä. Se osoitti, kuinka keskustelu Arktisesta alueesta näyttää kiihtyvän samassa tahdissa, kun jäät sieltä sulavat ja jääkarhut mölisevät. Keskustelussa sinänsä ei ollut ongelmaa, mutta sen sisällössä oli, sillä  raadin mukaan siellä on menossa jonkinlainen uuden aikakauden ja uusrenessanssin alku. Ensimmäinen renessanssihan oli silloin, kun norjalainen Robert Peary vuonna 1909 lähti sinne  koirineen 1909. Nyt alueesta kuitenkin keskusteltiin kasvavalla innolla  ilman  konkreettista tarttumapintaa. Puheissa  toistuvat samat debatin särmät, kuin missä tahansa  median pintaan jumittuneissa ähkyinformaatioissa. Tosiasia on, että pohjoisilla napa-alueilla ei tapahdu mitään erikoista ja konkreettista muuta kuin, että jää sulaa ja että vakiintuneen tavan mukaan tanskalaiset haluavat yhä kiivaammin pitää alueen korvista kiinni niin, että päätä huimaa. Alueella on kuulemma arvokkaita miner...

Pohjolan Voimalla on suuri intressi ja valmius rakentaa   Kollajan allas. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan hanketta. Hankkeen totetutamiselle on myös rationaalisia perusteita runsastuvien tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana. Talvivaaran toiminnan jatkon ollessa epävarmaa siellä on uhattuna tuhannet työpaikat. Dragon Mining Oy:n Kuusamon kaivoshanke on jäissä. Soklin kaivos on epävarmaa ja vaatinee miljardi radan – Mumanskiinko? Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee. Samaan aikaan Pohjois-Norjan16000 avointa työpaikkaa on osoittautunut ankaksi. Kuusi sataa paikka on, mutta niihin vaaditan kielitaitoa, ruotsi, norja, tanska. Suomalaisten pääsy käsiksi arktisten alueiden kaasu-, öljy-, terminaali- ja infrahankkeisiin on   kiven ja tuskan takana. Matkailu on kehittyvä bisnesalue, muttei senkään rahkeet kaikkeen ulotu. Vaikka Kollaja rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoit...

Eilen Ajankohtaisen kakkosen ohjelma antoi melko synkän kuvan Suomen projektiviennistä arktiselle alueelle. Pääministeri puhui alueen tärkeydestä maallemme. Siellä on tarjolla  70-240 miljardin euron verran investointeja, mutta suomalaiset eivät tarjoa osaamistaan, vaikka Rovaniemen Barentskeskus julkaisee joka kuukausi 20-sivuisen tarjouslistan vaadittavine standardeineen. Alueelle rakennetaan liikennekeskuksia, teitä, satamia, vesilaitoksia, öljy- ja kaasupumppaamoita ja terminaaleja. Barentskeskuksen johtaja Martti Hahlin  mukaan suomalaiset eivät osaa myydä, vaikka etuna on muiden muassa työntekijöiden ruotsin kielen perustaidot. Rovaniemeläisen Ahma-insinööritoimiston tj. lausui, ettei ole helppoa lähteä keskelle Jäämerta öjynporaamista konsultoimaan. Joku suuri asia on nyt kuitenkin pielessä. Viennille on kysyntää ja on Rovaniemen kauppakamari, Barentskeskus, Arktinen keskus, Lapin ELY-keskus, suomalaista työvoimaa ja osaamista sekä rahoittajana muiden muassa Euroopa...

Eero Heinäluoma ehdottaa päivän HS:ssä arktisen ministerisalkun perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Tämä on kannatettava ajatus. Viime aikoina on moneen kertaan mediassa ollut esillä arktisen yhteiystyön merkytys alueen valtioiden kanssa eri yhteyksissä. Suomella on oma arktinen strategiansa. Tämä on hyvä asia. Tällä hetkellä konkreettinen arktinen yhteistyö ja kaupankäyti koskee pääasiassa telakka- ja jäänmurtotoimialoja, joissa Suomella on jo valmiita tuotteita. Toinen tärkeä painopiste on toimia ja niillä foorumeilla, joissa arktisen alueen tutkimusta, tuotekehittelyä ja rahoitusta käsitellään, suunnitellaan ja pääteään. Nyt kun valtioveuvoston kanslialle osoitetaan tutkimusrahaa (VNK:n tiedote 362/2013), tämä tarjoaa arktiselle ministerille vahvaa roolia Suomelle toimia arktisen päätkösenteon foorumeilla joko yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistumisella tai omien tutkimusideoiden ja valmiiden tuotteiden esittelyllä. Koska uusia lähialueita ei en...

Suomen arktinen strategia 23.8.2013 lähtee pohjimmiltaan siitä, että maalla on tulevaisuudessa  monella arktisen alueen bisnesalueeella mahdollisuus saada tuotteitaan kaupaksi. Tätä ei ole sanottu suoraan muuta kuin jäänmurtajatekonogian tuotteissa. On puhuttu vain yhteistyöfoorumeista ja niihin osallistumisista. Srtategiassa tunnustetaan, ettei maa ole arktinen muuta kuin napapiirinsä pohjoispuolelta. Maantieteellinen tosiasia on, että Pohjoisen Jäämeren rantamaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Norja ja Tanska (Grönlanti). Kukin näistä on korkean teknologian maa. Suomi siis joutuu kovaan sarjaan kilpailussa arkitisen alueen teknologiassa. Pitää olla konkreettisia tuoteita eikä koulutusta. Jälkimmäisella ei tehdä bisnestä. Arktisen alueen mahdollisuudet ovat kuitenkin niin valtavat,että Suomi on tehnyt viisaan valinnan pykiessään markkinoille osallistumalla monen suuntaisiin neuvottelumeknismeihin, joilla tämän alueen tulevaisuutta suunnitellaan ja rahoitusta järjestellään....