Maassamme on ollut ja on yhä kolme raaka-aine lähdettä, joista vuosikymmeniä vaihtelevilla vakavuusasteilla on kaavailtu maamme tulevaisuuden pelastajaa ja kotimaisen tuotannon arvonnousun ryydittäjää, rohkeimmat jopa maa kontumme pelastajiksi. Ensimmäinen on 3,6 miljoonan neliökilometri kilometrin laajuinen ja noin kymmenen miljoonan kuutio kilometrin massainen sisävesiemme vesivarasto. Kyse on luonnollisesti vesistöissämme elävistä eri kalalajeista. Nyt niistä pyydetään reilusti alle 10 prosenttia. Pyynti- ja jalostustekniikan kehittyminen mahdollistaisivat määrän kymmenkertaistamisen. Se olisi melkoinen lisä omavaraisuuteen ja mojova ripaus jokapäiväiseen ruokapöytäämme. Alan tulevaisuus pikemminkin osoittaa selvästi alas päin kuin yläviistoon menoa ammattikunnan hiipumisen takia. Nyt kun omavaraisuuteen pyrkiminen on saanut lisäkatetta kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvaisuuden takia, valtiovallan olisi syytä edistää järvialtaiden anteja ravintohuolto omavaraisuuden lisä...

Suomalainen elokuvateollisuus ei ole pystynyt romantisoimaan uitto perikatoon. Se ei ole ihme, sillä vastassa on luonnon lait noste, vastus ja aika. Kosteanikin puu pysy pinnalla, vaikka irtouitossa kato on noin kuusi prosenttia eli puu painuu veden alle näkymättömiin ja tai muutoin katoaa rannoille. Uitossa kuljetus on hidasta, mutta veden vastus ja vaadittava lisäenergia pieni. Nippu-uitossa puukato on lähes olematon. Uitto on hidasta verrattuna moottoroituun kuljetukseen, mutta uittopomot ottavat tämän huomioon aikatauluissaan. Tehokas irtouitto edellyttää puiden asettamista vesistön rannoille niin, että puut saadaan vyörytettyä mahdollisimman vähällä työvoimalla veteen. Joissain tapaukissa uittojokien kapeimpiin koskiin rakennettiin uittorännejä, joita pitkin tukit enemmän tai vähemmän epäjärjestyksessä rymisivät suvantoon. Joen leveimpiin kohtiin asetettiin puomit ohjaamaan tukit pysymään väylällä. Saha oli yleensä joen rannalla, johon tukit koottiin lautaksi ja siitä suoraan saha...

     Tuoreen ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006133303.html ) kahden sellutehtaan rakentamiseen pitää suhtautua kriittisesti. Tämä on outo lausunto ministeriltä. Vaikka se osin voidaan panna ministerin näyttämishalun ja kyvykkyyden osoittamisen piikkiin, lausunnon signaaliarvo alan yritysten investointihalukkuuteen on negatiivinen. Myös valtaosa kansalaisista ei voi sitä ymmärtää, koska heidän silmissään metsäalan tuotteet ovat iät ja ajat olleet Suomen hyvinvoinnin yksi kivijalka. On käsittämätöntä, jos puolet noin 100 miljoonan kuution kasvusta jätetään metsään ilmastomuutoksen takia hiilinieluiksi ja ns. luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.      Järkevää olisi korvata hiilinielujen vähäisestä pienentymisestä johtuvat mahdolliset negatiiviset vaikutukset ilmastoon liikenteen haittaveroilla ja turpeen käytön lopettamisella energiatuotannossa. Hakkeen ja kivihiilen käytöstä on myös päästä eroon.  ...