Kaikki alkoi siitä, kun Nixon irrotti dollarin kultakannasta Yhdysvaltojen kultakannan huvettua Vietnamin sotaan. Dollarista tuli kelluva valuutta. Valuutoista, jotka oli sidottu dollariin tai Englannin puntaan, tuli fiat-valuuttoja. Osaa valuutoista ei sidottu muuhun kuin näiden valuuttojen maiden hallituksien lupauksiin, uskomuksiin. Pankkiretoriikan omaksunut pankkimies sanoisi niiden arvon perustuvan kunkin valuuttaan luottamukseen markkinoilla.       Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloi mikään muu kuin finanssitalouden kelpo apuveikko luottamus ja hatara sääntely(, jota EU:ssa ollaan onneksi nyt kiristämässä). Kurssivaihteluja vauhditti Reaganin päätös purkaa pankkien sääntelyä. Valtioiden roolien supistamista kiihdytti Milton Friedmanin opit usuttaa valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa. – Valtio ei ole ratkaisu, vaan ongelma, sanoi Friedman. Nyt Suomi noudattaa nöyrästi tätä...

Syy tälle eivät olleet keskustelijat. Vakuutusmies Risto Murto ja Suomen pankin Meri Obstbaum puhuivat maamme velkaantumisesta. Rennosti esiintynyt Murto ei antanut kovinkaan paljon arvoa velkaantumisasteellemme. Virallinen Obstbaum oli Murron kanssa yhtä mieltä, että noin kahden prosentin inflaatio olisi eetvarttia maallemme, muttei lämmennyt jatkuvalle velan otolle.   Kahden prosentin   inflaatiolla vältyttäisiin ainakin Japanin kohtalolta, joka oli nolla inflaatiolla jumiutunut paikalleen. Niin tai näin. Sivullisena tuntuu oudolta pelätä suhteellisen vakaana pysyvissä olosuhteissa velan kasvua, mikä kummankin keskustelijan mukaan pitää jossain vaiheessa vakaannuttaa pysyvälle tasolle. Pitää huomioida EU:n olevan taloutena samaa luokka Yhdysvaltojen kanssa, joka ei välitä edes tarkkaan seurata velkansa määrää. Tässä maalla on kyytipoikana maailman laajuisesti käytetty dollari. EU:lla on euro, joka dollariin redusoituna on myös pysynyt kohtalaisen vakaana. EKP voisi paina...

On kummallista, mutta ymmärrettävää, miten Paul Krugmanin kaltaiset taloustieteilijät esittävät maailman talouden romahtamispistettä jossain tulevaisuuden ajankohdassa. Tämä on trivialiteetti, sillä maailmantalous romahtaa jossain ajankohdassa joka tapauksessa. Suurin vaara koittaa, kun suurpääoman haltijat havahtuvat inflaation syövän heidän varallisuutensa. Se tapahtuu silloin, kun finanssipääoman ja reaalitalouden pääomien erotus lähenee nollaa. Toisin sanoen inflaatio on syönyt rikkaiden rahat, mutta köyhien rahoilla on vielä katetta teollisuuden ja kaupan rattaiden pyöriessä vaikkakin kituuttamalla. Silloin työläiset saavat palkkansa ja osatavat saamillaan palkoilla tuotteita. Se pitää pystyssä sen alan teollisuuden ja kauppa osaa, josta palkkavetoiset työläiset ostavat päivittäistarvikkeensa. Jos maailman laajuisesti joudutaan tähän Krugmanin ennustamaan tilanteeseen, työläiset ihmettelevät, miten pääomavaltaisten eliitti joutuu kauhun valtaan, vaikka katutason elämä kulkee s...

Siirtomaavallan aika ja m aailmansodat ovat muokanneet eri maiden asenteita ja maiden kansalaisten vaihtelevaa suhtautumista muiden maiden kansalaisiin. Keskivertobritti nuori liikkuessaan maailmalla kyllä suhtautuu vierasiin ihmisiin ja oloihin, kuin ne olisivat jotenkin heitä ala-arvoisempia. Tämä voidaan panna nuoruuden tiliin. Ruotsalaiset käyttäytyvät sivistyneen kohteliaasti meihin suomalaisiin. Tämä kaltaisia analogia esimerkkejä on maan kolkat pullollaan, missä toisen kasakunta suhtautuu naapuriin alta kulmain. Siirtomaavallan aika oli eräs historian prosessi muokkaamaan asenteita. Britannia suurimpana emämaana muokkasi asenteita isäntämaana alusmaita kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi vastikään nähty tv-draamassa. Alusmaa sana oli käytössä meillä Suomessakin 1950-luvulla kansakoulun maantieteen tunnilla. Ehkä kaikkein räikein tapaus oli Belgian Kongo, jonka Belgian kuningas Leopold II omisti henkilökohtaisesti. Keskiajan lopun suursodat, esimerkiksi Ruotsin Kustaa II Aadolf 1...

     Esko Ahon astuessa pääministeriksi hän oli hyvin kokematon, mikä oli luonnollista seurausta hänen tultua valituksi Kepun  puheenjohtajaksi  varhaisiässään. Valtion budjetti- ja finanssipolitiikasta vastasi suvereenisti kuitenkin Iiro Viinanen, jolla on yritysjohtajan tausta, kuten on Sipilälläkin.      Suomen veropolitiikka on ollut vuosikymmenet suhteellisen rauhallista ja ennakoitavaa, kunnes  Viinasen ajamana syksyllä 1993  ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Silloin myös listaamattomat  perheyritykset voivat nostaa verovapaita osinkoja 90 000 euroon asti. Tämä oli radikaali päätös. Sen seurauksena Suomeen syntyi yhtäkkiä 50000 hyvin rikasta henkilöä lisää. Tämä on sinänsä hyvä, mutta täytyy huomata, että näiden henkilöiden verohelpotukset maksaa keskiluokka,      Tämä lisäsi entisestään tuloeroja, vaikka monet viralliset finanssitahot kertovat maamme olevan maailman kärkimaa tuloer...

     Kaikki alkoi siitä, kun Nixon irrotti dollarin kultakannasta Yhdysvaltojen kultakannan huvettua Vietnamin sotaan. Dollarista tuli kelluva valuutta. Valuutoista, jotka oli sidottu dollariin tai Englannin puntaan, tuli fiat valuuttoja. Osaa valuutoista ei sidottu muuhun kuin näiden valuuttojen maiden hallituksien lupauksiin. Pankkiretoriikan omaksunut pankkimies sanoisi niiden arvon perustuvan kunkin valuuttaan luottamukseen markkinoilla.      Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloi mikään muu kuin finanssitalouden kelpo apuveikko luottamus ja hatara sääntely(, jota EU:ssa ollaan onneksi nyt kiristämässä). Kurssivaihteluja vauhditti Reaganin päätös purkaa pankkien sääntelyä. Valtioiden roolien supistamista kiihdytti Milton Friedmanin opit usuttaa valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa. – Valtio ei ole ratkaisu, vaan ongelma, sanoi Friedman. Nyt Suomi noudattaa nöyrästi tätä oppia.    ...

     Nykyiseen mittaan laajentunut EU on tavattoman nuori suurorganisaatio. Sen  tärkeää johtoelintä  komissiota on juuri rukattu monimutkikkaaseen ryhmädynamiikkaan perustuvaksi, missä sektori komissaarit toimivat itsenäisesti varapuheenjohtajaien sukkuloidessa sovittamaan yhteen toimintaa.     Tämä kuvaa hyvin EU:n jatkuvaa tarvetta kehittää pahasti keskeneräisiä toimintatapojaan.      Sama keskeneräisyys koskee myös sisältöasioita. On epäselvää, miten kansallisia budjetteja todellisuudessa pystytään valvomaan ohi maiden parlamenttien, millainen yhtenäisyys pitää olla finanssi- ja pankki-, työvoimarkkinasektoreilla ja  miten EKP :n tulisi toimia. On paljon muitakin tärkeitä keskeneräisiä  institutionaalisia ja toiminnallisia kysymyksiä.      EU:n sisällä istuva asiantuntija voi pitää kuvattua dynaamisen organisaation tunnusmerkkinä. Kaikki menee hyvää...

     Maaperä kymmeniä vuosia muuttumattomana pysyneen julkisen sektorin uudistussanomalle oli luotu, mutta ei se suinkaan ollut otollinen eikä kypsä – niin suuri oli todellisuuden ja tavoitetilan ero. Sen huomasin luettunani kymmeniä hankkimia alan uusimpia kirjoja, joista erityisen kiinnostaviksi ja omiin käsityksiini sopiviksi koin Peter Drukkerin kirjat. Ostin ne heti omakseni. Vielä suurempi murros minua odotti siirtyessäni konsulttiyksikön vetäjäksi.   Hallinnossa oli menossa suuri murros.      Päätösvallan hajautukselle oli painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Säätytalossa oli tunnetusti huono akustiikka. Ritaritalossa oli vielä huonompi, kun aikoinani olin kuunnellut siellä ensimmäisiä ja harvoiksi jääneitä matematiikan luentoja. En puhunut ministeriön johtamisesta, vaan otin esille työpaikkakiusaamisen ja sen, miten niissä kuulijoiden tulisi toimia. Lopetettuani alustukseni väki tuntui kiusaantunee...

     Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esitti taannoin blogissaan työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset.      Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on oikea. Kun panoksia listään, tulosta syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin  huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleensa on, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme.      Ruotsin entinen valtiovarainministeri Andres Borg ja Juhana Vartiainen alkavat laatia raporttia, millaista talous- ja finanssipolitiikka Suomen uuden hallituksen tulisi harjoittaa. Hiljattain Pj. Sipilä on vaatinut, että Suomen virkamieskuntaa tulisi vähentää noin 111000:lla henkilöllä. ...

     Stubb on ollut pääministerinä 48 päivä. Hän katsoi heti virkaan astuessaan tärkeimmäksi tehtäväkseen viedä kokoomus vuoden 2015 eduskuntavaalien voittoon, pääministeri puolueeksi.      Mitä merkittävää hän on tehnyt tänä aikana? Ei tietenkään pidä odottaa liikoja seitsemässä viikossa.      Yksityisiä harrastuksia ei oteta huomion, jos ne eivät liity hänen missioonsa. Esiintymisissä hän puhuu selkeästi ja korostetun hitaasti. On hyvä, että kansaa saa selvää puheesta, mutta kansa haluaisi myös tietää, mikä on hänen todellinen äänen käyttötapa ja intonaatio. Joskus puhetavasta saattaa kalskahtaa liian silmiin pistävästi konsulttiopit. Hän pukeutuu missionsa edellyttämällä tavalla. Se ei liene teeskentelyä.      Hän antaa valitettavasti joskus hätäisiä ja ristiriitaisia lausuntoja. Pakotteilla ei aluksi ole hänen mukaansa juuri lyhyen tähtäimen vaikutuksia. Kyllä on, tapaus Valio. Sen jälkeen hän a...