Aamun Helsingin Sanomien pääkirjoituksena oli juttu Digi- ja väestötietoviraston digiloikasta. Virasto syntyi maistraattien ja väestörekisteriviraston  sekä Itä-Suomen Avin näitä toimintoja ohjaavan ja kehittävän yksikön yhdistämisenä. Uusi viraston toiminut vuoden alusta ja näyttää siltä, että  edunvalvonnassa ja perun kirjoittamisessa tarvittavien tietojen saannissa on on liikaa viiveitä. Helsingin Sanomien kirjoitus oli neutraali mitään tahoa syyllistävä. Medialta tällainen lähestymistapa on hyvä, sillä näin ei syyllistetä henkilökuntaa turhan takia, ellei ole selvästi läpinäkyviä suuria virhearvioita tehty. Viraston täytyy säilyttää kylmävirisyytensa järjestelmien ostamiseessa toimijalta. On selvää, että hankkessta tehdään kilpailutus. Kun viraston päätökset eivät synny ilman joskus suurenkin datamäärän selailua, luonnollinen ratkaisi on on siirtää virasto digikantaan, jolloin Digi toimiessaan pienentää suurestikin työmäärää. Vältytään aisakirjojen etsinnältä ja raskaalta...

     Pisa-tutkimuksien mukaan suomalaisen koululaisten ja opiskelijoin  kiinnostus matematiikkaan näyttää hyytyvän. Samaa osoittaa päivän mediakeskustelut. Tämä on huolestuttava suuntaus.      Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaa ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan".      Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.      Matematiikan perusteet, kuten prosentti- ja  murtolukulaskemien, yhtälön muodostaminen ja ratkaisemien sekä kohtuullinen päässälaskutaito, pitäisivät olla ainakin  joten kuten kunnossa.      Toisaalta tavallisen matematiikan tason hallin...

     Kansalaisen kannalta hyvä ja toimiva digitalisointi tarkoittaa samaa kuin, jos meillä kaikilla olisi samankaltaiset palvelut kuin verkkopankissa, muta ne koskisivat kaikkia elämämme alueita, jotka on julkisessa ja miksei myös yksityisessä itc:ssä. Tällöin pääsisimme kätevästi tunnusluvuilla tai elämän kortillamme katselemaan ja asioimaan eri instituutioiden kanssa.      Tuottavuus nousisi joka taholla:   arkielämässä sekä julkis- että yksityissektorilla.      Kun tarkastellaan, mitä tämän haasteen puolesta on tehty ja tehdään, yritystä ei puutu. On muiden muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös 16.6.2009, valtion ict:n uudistuneita strategioita ja ict-johtajien kierrätystä sekä ict-toimintojen kokoamista Valtoriin, jne.      Missään nimessä ei voida syyttää ketään yrityksissä mukana olevia vastuuhenkilöitä. He ovat hyviä ja päteviä ihmisiä.      Miss...

Tänään Sauli Niinistö Keskisuomalaisessa   ja Esko Aho YLE:ssä käyttivät merkittävät puheenvuorot. Niinistö syytti välillisesti kokoomusta mielikuvilla johtamisesta ja Aho saamattomuudesta.   Ex-puoluesihteeri Tujunen tietää, mikä rooli kokoomuksen mielikuvajohtamisella oli konsulteilla. Joka tapauksessa fantasiapäivät ovat ohi.   Aho vei Suomen nopeammin EU:un kuin nykyhallitus soten alkuun.   Ahon linjaukset tulevan hallituksen toimintatavoiksi ovat järkeviä. Valtiosihteerit pois sotkemasta asioita ja talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta poliittisen ohjauksen ydin.   Ahon strategiset eväät uudelle hallitukselle ovat: Suomi digitalisoinnissa maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamiseen tehoa, teollisuuden perustan varmistaminen, uutta yrittäjyyttä, enempi riskinottoa ja monipuolisempaa kansainvälisyyttä.   Erityisen rankkana Ahon linjaukset suuntautuvat valtion ict:en. Sillä piti hoitaa digitalisointi ja palvelujen tuottamisen t...