Yritysjohtaja ihmettelee kirjakaupan hämyssä, mikä on vialla, kun kirjojen nimet vaihtelevat ”Kirkastuksen johtamisesta”  Kilpailijoiden johtamiseen”. Hän suuttuu, kun silmiin osuu kirja ”Mielikuvituksen johtaminen”. Teosta jaetusta johtamisesta hän otsa pelottavasti rypyssä ymmärtää, mutta vakavasti tarkoitettu teos ”Iloinen johtaminen” saa hänet heittämään oven kiinni. Kadulla hän kyllä muistaa, että jotkut arvostetut asiantuntijat soveltavat johtamisessaan tieteen keinoja. He puhuvat jopa tieteellisestä liikkeenjohtamisesta, mutta kun yksinkertaisuutta varjellaan kuin kultaista taljaa, hän suuttuu enempi kuin pitäisi.  Foorumin kohdalla jo hyräilee autossaan Lauri Viitaa. - Puhuttiin kieltä viittä kuutta, mutta miten oli asianlaita?

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen pääjohtaja virassa korostuu johtamistaito eikä tutkimustaito. THL:n pääjohtajan ei tarvitse olla tohtori, vaikka pätevyysvaatimuksia höllentämisen kriitikot toisin väittävät. Kriitikkojen argumentti on, että kansanvälisissä konferensseissa ja kokouksissa ilman tohtorin tutkintoa pääjohtaja ei pysy riittävän asiantuntevasti keskustelemaan THL aihepiiriin kuuluvista asioista ja hankkeista. Kärjistäen voidaan todeta, että  tohtori tasoisella  pääjohtajalla puuttuva johtamistaito korvautuu yksittäisiin projekteihin puuttumisella ja niiden ohjaamisella tohtori tason yleistiedoilla, jotka eivät useinkaan ole relevantteja siinä tutkimuksessa, vaan päin vasoin saattavat turhaan hämmentää kyseisen projektin vetäjän päätä ja ajatuksen kulkua. Jos tohtori pääjohtaja näin jatkuvasti puuttuu hankkeiden etenemiseen, siitä tulee yhtä sekamelskaa ja viisaimmat projektipäälliköt lyövät laitoksen oven kiinni. Pääjohtajan tulee olla kokonaisuuden johtajan, ...

     Yritysjohtaja ihmettelee kirjakaupan hämyssä, mikä on vialla, kun kirjojen nimet vaihtelevat ”Kirkastuksen johtamisesta”  Kilpailijoiden johtamiseen”. Hän suuttuu, kun silmiin osuu kirja ”Mielikuvituksen johtaminen”. Teosta jaetusta johtamisesta hän otsa pelottavasti rypyssä ymmärtää, mutta vakavasti tarkoitettu teos ”Iloinen johtaminen” saa hänet heittämään oven kiinni.      Kadulla hän kyllä muistaa, että jotkut arvostetut asiantuntijat soveltavat johtamisessaan tieteen keinoja. He puhuvat jopa tieteellisestä liikkeenjohtamisesta, mutta kun yksinkertaisuutta varjellaan kuin kultaista taljaa, hän suuttuu enempi kuin pitäisi.      Foorumin kohdalla jo hyräilee autossaan Lauri Viitaa. - Puhuttiin kieltä viittä, kuutta. Miten oli asianlaita?

     Minähän en koskaan kysy hintaa, laulaa Juice Leskinen. Minä taas aina tivaan hintaa, ”kirjoittaa” Juha Sipilä.      Sipilän 14. kysymyksessä puolueille tivataan, oletteko sitoutuneet strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Kysymys haiskahtaa jesuiittamaiselta, koska pitää olla uskollinen sille, mitä ei tunne.      Mutta Sipilällä ei oikeastaan ole mutta mahdollisuutta, kun vaatia uskollisuutta ja etukäteisluottamusta, sillä muutoin lyhyt strateginen hallitusohjelma saattaa joutua vaikeuksiin siitä eduskunnassa äänestettäessä.      Ydinvoiman puuttumisen kysymyslistalta Sipilä selittää sillä, että asiasta jo keskusteltu puolueiden kanssa, aika epämääräistä.      Kokonaisuudessaan kysymyspatteristo kattava ja sen laatimiseen on uhrattu resursseja. Puolueet saavat kuitenkin olla tarkkoja vastauksissaan, sillä ne saattavat törmätä esiin vielä kius...

     Yksikköni menestymisen kannalta huippututkijoiden vuorovaikutustaidot ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin substanssiosaamistaidot, totesi Helsingin yliopiston huippuyksikön johtaja Kari Alatalo 2003. Toista äärilaitaa edustaa erään orkesterin oboistin tokaisu: ”Mitä hemmettiä se minulle kuuluu, mitä nuo toiset tuolla soittavat.”      Lisääntyvät ja monipuolistuvat tietokanavat ja tietotulva yhteiskunnasta ja maailmantapahtumista korostavat vastavuoroisen kommunikaation tähdellisyyttä. Ilmapiirin muuttuminen niin, että ihmiset yhä harvemmin hyväksyvät ylhäältä päin tulevaa käskyttämistä, lisää yhdessä tekemisen tarvetta ja mahdollisuuksia.      Johtaminen ei sijoitu pelkästään vain huipulle, vaan sitä tehdään ja tarvitaan organisaation kaikilla tasoilla. Asiantuntijoita voidaan pitää johtajina, joilla ei ole alaisia. Usein he ovat omaksuneet johtajan roolin itseään kohtaan. He tiedostavat, että heidän osaamisellaan on suuri vai...

      Henkilöjohtamisen tuskat alkoivat vähitellen jomottaa päässäni. Ministeriössä yksikkönäni ei tarvinnut johtaa. Se kulki kuin juna raiteillaan, jota rutiinit veivät eteenpäin.      Aiemmin muissa virastoissa   minulla ei ollut alaisia, vaan piti vain hoidella asioita. Nyt piti toimia suurissa ja pienissä asioissa esimiehenä. Hyvänä puolena oli kontaktipintojen laajeneminen virastoihin kunkin työntekijän toimiessa konsulttiyrityksemme markkinoijana ja puolestapuhujana.      Nyt oli toisin. Pakostakin jouduin portinvartijarooliin arvioimaan, kuka olisi sopivin hoitamaan mitäkin toimeksiantoa. Se, että ryhmässä oli erilaisia henkilöitä, jotka poikkesivat tiedoiltaan ja taidoiltaan tosistaan, ei ollut mikään ratkaiseva puute, sillä heille löytyi erilaisia rooleja ryhmässä. Toiset olivat hyviä taustaselvittelijöitä, toiset koulutuksen järjestäjiä, toiset työparin toisena osapuolena, toiset raportoijia ja toiset hyvi...

Toimistossa vallitsi tulevan organisaatiomuutoksen sävyttämä kaaos jokaisen näytellessä tekevänsä töitä. Kaikki viran ja toimet oli julistettu avoimiksi ja niinpä kaikki luulivat hakevansa toistensa virkoja. Olotila oli surrealistisen irrallinen ja höllentynyt. Kaikkea tapahtui, mutta mitään ei saatu aikaan. Tämä sopi minulle kuin tehtaalle pilli. Menin yhteen laatikoita ja pöytiä täynnä olevaan huoneeseen ja aloin lukea urakalla matematiikan lopputenttini. Muutaman viikon sain olla rauhassa, ja ovella silloin tällöin kurkkivat luulivat minut tekevän Taasianjoen virtaamalaskelmia. Ilo oli loppua lyhyeen talousosaston päällikön löytäessä minut tarkastusmatkallaan nenä kirjassa kiinni ja kysyessä: ”Mitä mies puuhaa?” Päähäni välähti valehdella kylmästi tekeväni Päijänne-tunnelin massalaskelmia. Vienon hymyn kareen välähtäessä huulillaan päällikkö poistui tikuttavin askelin jättäen oven auki kolisevaan käytävään. Tämä jälkeen kukaan häirinnyt minua lainkaan, vaan paransin ta...

      Kun ensimmäistä kertaa kysyin niin kohteliaasti kuin taisin hallintopäälliköltä, mitä mieltä hän oli pyrkimyksistäni päästä yksilölliselle varhaiseläkkeelle, hän jatkoi kynsiensä viilaamista aivan kuin ne olisivat taikjuomaa illan onnistumiselle. Pidin sitä huonona enteenä asialleni. – Kohta sinun virka saatetaan lakkautta samassa rytäkässä, kuin koko osastosi ajetaan alas. Silloin pääset lakkautuspalkalle, hän tokaisi.      Minua ei huvittanut yhtään päällikön sanat, vaikka hän oli sanojensa välillä lopettanut kynsiensä kohentamisen. - Ei sitä tiedä kukaan varmaan, toteutetaanko nämä operaatiot tämän hallituksen aikana, änkesin vastaan.      Epäluuloni laihaa päällikköä kohtaan vain lisääntyi, kun hän sanoi ajatelleensa siirtyä itse saman kaltaiselle eläkkeelle huonon vatsansa takia. Päällikön jatkaessa viilailujaan hänen kasvoistaan huomasi parhaiten, kuinka kelvottomana hän piti aikaan saannoksiani.      ...

     Kun henkilöllä on ääni lempeä ja käytös vaakaa ja myhäilevä, syntyy ilmapiiri, jossa on vapauttavaa lähestyä ja mennä kättelemään tällaista lupsakkaalta tuntuvaa henkilöä. Juha Sipilästä syntyy tällainen mielikuva. Tämä voi olla tottakin.      Totta on myös se, että Sipilä on lujalla kädellä johtanut yritystään menestykseen ja saneerannut keskustan puoluetoimiston tip-top-kuntoon. Menoja on karsittu ja henkilömäärää on pienennetty raskaalla kädellä.      Paikallisia elyjä uhkaa nyt monen sadan henkilömäärän vähentäminen. Yt-nuevottelut on loppusuoralla.      Hallituksen vaihduttua sipilä-johtoiseksi onkin kohtalisen varmaa, että keskushallintoa, ministeriöitä ja keskusvirastoja saneerataan.      Tämä merkitsee monen sadan valkokaulusluokkaan kuuluvien henkilöiden irtisanomisia.      Se keskushallinon viisas virkamiesjohto, joka nyt aloittaa yksikkönsä tuloskunnon parantam...

      Jokainen ihminen on riippuvainen useista työyhteisöistä ja organisaatioista ja niiden palveluista ja tuloksista. Johtaminen ei sijoitukaan pelkästään organisaation huipulle, vaan sitä tehdään ja tarvitaan kaikilla tasoilla.      Asiantuntijoita voidaan pitää johtajina ilman alaisia. Usein he ovat omaksuneet johtajan roolin itseään kohtaan, koska tiedostavat, että heidän erityisosaamisellaan on suuri vaikutus moneen organisaatioon ja päätökseen.      Viime kädessä kaikki johtavat itseään.  Näistä syistä johtaminen on täkein tehtävä yhteiskunnassa. Tämä korostui tänään Ylen aamu-tv:n Raimo Sailaksen taannoisessa haastattelussa, jossa hän kuvasi Suomen talouden ja talouselämän tulevia kehitysnäkymiä hyvin synkiksi.      Rivien välistä heijastui epäluottamusta yleiseen johtamistasoon.

     Foorumin kohdalla jo hyräilee autossaan Lauri Viitaa. - Puhuttiin kieltä viittä, kuutta. Miten oli asianlaita? johtaa, johtaminen, johtamisopit, kirjoittaa, kirjoittaminen

     Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että johtaja on taksimies, siis asiantuntija, muttei välttämättä auktoriteetti johtaja. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä.          Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja, mutta auktoriteetti väijyy takana? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu. Puhumaton auktoriteetti istui yläkerrassa.        Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset olivat sinänsä hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään.       Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seur...

     Kyse ei nyt ole siitä, että Olli-Pekka Heinonen näyttää tulevan nimitetyksi TEM;n kansliapäällikön virkaan lokakuun alusta 2015. Heinonen on kohonnut sellaiseen poliittiseen rälssiin, että hänen pätevyyttä mihin tahansa korkeaan asemaa ei ole sopivaa epäillä. Se olisi melkein mautonta. Mies tullaan siis nyt nimittämään kansliapäälliköksi. Kuvaavaa on, että ehdottomasti virkaan pätevin Raimo Luoma ei edes hae. Hän kokeneena tietää jo nyt kaupunkikanavien kautta, ettei kannata.      Ainakin kahden valtiovarainministeriön, kahden liikenne- ja viestintäministeriön ja kahden teollisuus- ja elinkeinoministeriön alaisten keskusvirastojen pääjohtaja-nimitykset ovat menneet enemmän tai vähemmän pieleen. Nimitysten haitoista kärsittiin ja kärsitään vuosikymmenet.      Rationaalisen nimityspolitiikan kannattaja voisi tähän esittää syyn. Rekrytoinnissa ei noudatettu minkäänlaista hyvän rekrytoinnin ohjetta. Ei ole pantu kandidaatteja teste...

     Kun tarpeeksi pitkälle mennään, jotain aina ilmestyy vastaan. Se voi olla alakuloinen kissa tai tähtitieteellinen hämmästys. Jälkimmäinen valtasi mielialoja, kun Yle raportoi Ruotsin kokemuksista terveydenhoidon uudistuksestaan, jossa raha seuraa asiakasta.      Ruotsissa eräiden alueiden kehityssuuntana näytti olevan, että terveet käyvät yhä enemmän lääkäreissä sairaiden pysytellessä kotonaan. Syrjäseuduilla palvelut romahtavat palvelujen tarjonnan.      Perustuslakivaliokunnan asiantuntijana toimiva akatemiaprofessori K.Tuori luki madonlukuja Suomen sote-uudistuksen perustuslaillisista ongelmista. Hänen mukaansa, jos valiokunta yhtyy hänen mielipiteeseensä, esitys ei mene siellä läpi. Kuntien itsemääräämisoikeus ilmestyy karhuna eteen.      Talouselämä-lehdessä 4/2015 Sitran edustajat puhuvat pontevasti Ruotsin mallin puolesta. Erityisesti he korostavat palvelujen tuotteistamisen tärkeydestä, kuten myös erä...

     Nyt on syytä muistaa G:B:Shawin sanat. ”Opetelkaa kreikkaa, se on viisauden kieli.” Neuvo on yhtä hyvä kuin opit median tärkeydestä yhteiskunnan kulun seuraamisessa. Mediaa pitää tarkkailla aina vastustus mielessä. Kaikki mitä Kreikasta on nyt julkisuudessa sanottu, on yhtä pötyä kuin talousennusteet.      Lisäpöytäkirjasta on suomalaisille järkyttävän jäänkylmä muisto. Talvisota alkoi pöytäkirjan mukaisesti 30.11.1939. Kreikka on tienhaarassa kuin Suomi kansa silloin. Nyt maassa uusi hallitus Syrizan johdolla. Tämä on totta.      Poliitikot ympäri Eurooppaa puhuvat Kreikan lainojen armahtamista vastaan, ei helpotuksia, ei uusia tukia. On selvää, etteivät kreikkaliset tyydy vaalilupausten jälkeen kärvistelemään kodeissaan enää tuomiopäivän tunnelmissa. Tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle eurooppalaisessa keskustelussa. Rahoitus pahimpiin jokapäiväisen elämän puutoksiin on löydyttävä.   ...

Idea siitä, että hallitusohjelman pitää olla lyhyt ja iskevä on yhtä olematon kuin Honkajoen hahmo Tuntemattomassa sotilaassa. Honkajoki ja vaatimus lyhyestä hallitusohjelmasta ovatkin nousseet omissa yhteyksissään liian hallitseviksi olematta kuitenkaan kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Hallitusohjelma on osapuolten välinen sopimus. Kun ei tunneta osapuolia, ei tunneta sopimusta. Päivän HS:n mukaan ohjelmasta tehdään lyhyt. Siinä on strategisia painopisteitä. Hallitus äänestää ohjelmasta. Tämä jälkeen hallitus täydentää sitä toimintasuunnitelmilla. Näiden toimintasuunnitelmien muodostuessa vääjäämättä hallinnonalojen rajoja ylittäviksi ohjelmiksi päädytään Vanhasen kahden hallituksen yrityksiin operoida tällaisilla ohjelmilla. On vaikeaa kuvitella, miksi se nyt onnistuisi, koska ministeriörakenteet  ja johtamismallit ovat samat kuin silloin. Kukaan ministeri ei luovu rahoistaan eikä vallastaan yhteisien ohjelmien hyväksi. Jos poikkihallinnollisiin o...

Tänään oli viimeinen virkahakemuksen jättöpäivä, ja huomasin, että minulta puuttui todistus ruotsinkielen tyydyttävästä taidosta. Ainut tähän hätään käsiini saama kuulustelija oli vanhaharhaa tukkainen, kyynärpäihinsä nojava ja kumarassa istuva mies. Erehdyin pöydän takana pysyttelevästä miehestä punanenäisesta tyypistä pahoin. Kalle Sorainen osoitti luovuutta ja hiljaista huumorin tajua anatamalla todistuksen, vsikken osannut käynnössä mitään. Vappuaatto oli jo pitkällä. Hän otti kaksin kertaisen maksun ja komensi tulemaan vapun jälkeen uudelleen.