Ylen eilisessä TV uutisissa pajatettiin karusti, miten pankit luovat tyhjästä rahaa. Kun EKP päättää nostaa viitekoron neljään prosenttiin, niin esimerkiksi  puolen miljoonan euron asuntolaina velallinen joutuu maksamaan vuodessa 2500 euroa ylimääristä korkoa vuodessa. Tämä summa ei muodostu kenenkään työn tuloksena, vaan se on pelkän tätä velkaa koskevan fiskaalisen sopimuksen tulosta. Tätä voidaan havainnollistaa, kun pelkistetään rahamaailman tilanne siihen, että seteleitä on vain juuri sen verran, että talous pyörii ja muita maksuvälieitä ei ole. Silloin neljän prosentin koron nousu vaatii setelikoneen pyrittämistä 2500 euron ylimääriset kierrokset. Toinen tapa hahmottaa rahan syntyminen tyhjästä tapahtuu, kun säästäjä nosta setelinä pankista korkotuottoansa.  Niinpä ei ole tuulesta temmattu ajatus, että pankit luovat rahaa tarpeisiinsa olemattomasta. OP-pankki ryhmä tuotti viime vuonna noin miljardin euron voiton.

Mihail Hodorkovski, myöhemmin Putinin ystävä, oli omaksunut Lenin moton  opi, opi, ja opi vielä lisää. Hän oli halusi kiihkeästi päästä eroon lapsuutensa aikaisesta neuvostoliittolaisesta asumiskolhoosista, jossa jaettiin aamuiset epäsiistit vessassa käynnit ja aina sotkun alla oleva keittiö.  Älykkäänä miehenä oli omaksunut Lenin teeman opi, opi, ja opi vielä lisää. Uran alkuvaiheessa hän lakaisi luudalla katuja määrätietoisesti. Tämä ahkeruus auttoi silmälasipäisen terävä älyisen miehen nousemaan komsomol-osaston huipulle. Hänet määrätiin johtamaan NTTM, jonka tehtävä oli tuottaa tietokoneohjelmia. Korkeiden lämpötilojen tutkimuslaitoksessa hän tapsi Vladimir Dubovin, Tämän laitoksen tutkimuslaitoksen tehtävä oli muiden muassa kehittää laserin käyttöä Tätien Sota kilpavarustelussa. Sieltä hän löysi apurikseen mielistelevän Leonid Nevvzlinin. Kaksikko toimi kuin Liisaa ihmemaassa, jossa ylhäältä annettiin vuosittaiset kiintiöiden määrät. Ne eivät pitänee rahaa tileillä. Täm...

     Harkimo otti ankaran kannan poliittisia virkanimityksiä ja läänityksiä vastaan 24.12. Savon Sanomissa ( https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hjallis-Harkimo-vastustaa-poliittisia-virkanimityksiä-Koko-systeemi-on-mätä/1087021 ). Hän ei käsitä niitä ja pitää menettelyä järjettöminä. Pätevin pitää valita eikä puolueperustein ja hän  tuomitsee toimintatavan, jossa jokin virka on katsottu kuuluvan jonkin puolueen valtapiiriin. Hän on aivan oikeassa.      Virkahan ei teoriassa voi olla poliittinen, koska se edustaa neutraalia hallintoa. Silti näin jatkuvasti menetellään. Mm dosentti Eero Murto varoittaa tästä päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa. Sipilä lupasi luopua  tavasta, mutta se oli ns Sipilän hurskas lupaus.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vahva signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. ...

     Runsas rahamäärä tekee varmaankin monet onnelliseksi. Näin ylennä ajatellaan. Muutamia varauksia voidaan kuitenkin esittää.      Ensimmäinen ja suurin syy siihen, ettei rahan paljous tuo aina onnea on ihminen itse. Hän saattaa ulkokohtaisesti luetella helposti lukusia tekijöitä, joita rahalla saa kuten matkustaminen, luksus asunnoissa asuminen, makea huvielämä, kuuluisat ystävät jne. Ongelma on, että hän ehkä haluaa vielä enemmän rahaa kuin hänellä sitä on. Hän voi myös pelätä rajojen hupenemista ja pahimmassa tapauksessa omaisuutensa jatkuvaa rapistumista sen kalliista huoltamisesta huolimatta. Hän saattaa myös jatkuvasti puntaroida, onko tuo ja tuo ystävä luotettava, onko hän todellinen ystävä. Tämä epäluottamuksen ja luottamuksen jatkuva edes takainen huopaamien voi tehdä hänestä neorootikon ja viedä hänet lopulta hulluuden rajoille. Jos hän tämän lisäksi on sijoittanut suuria summia pörssiin, hän ei voi olla pois viittä minuuttia kauemmin kurssisi...

     Kokonaisuudessaan urheilun tukeminen on naurettavaa. Mutta hymy hyytyy, kun huomaa valtion antavan vuosittain 150 000000 euron tuen urheilun järjestöjen koneistolle ja itse urheilijoille 9 miljoonaa euroa. Kati Lehtonen on tätä rahan kaatamista viemäriin tutkinut väitöskirjassaan ( https://yle.fi/urheilu/3-9838812 ).      Miksi valtion pitää tukea urheilua? Puolustaja sanoo, että siksi, koska taidettakin tuetaan. Tähän on todettava, ettei taidejärjestöjä tueta noin kamalalla summalla ja että Jean Sibeliuksella ja Alvar Aallolla on aivan omaa luokkaansa oleva merkitys Suomelle maailmanlaajuisesti kuin Paavo Nurmella ja jääkiekolla.      Ei kannata lähteä analysoimaan millaisia uudistuksia on tehty kokonaistasolla ja millaisia uusia organisaatioita on milloinkin ollut ja tulee olemaan. Se ei johda mihinkään, koska samat henkilöt vuosikymmeniä ovat olleet avainpaikoilla tuottamassa sellaisia urheiluhallinnollisia suoritteita ja fuusioyks...

Puoli salassa hallitus on valmistelemassa kestävyysvajeen pienentämisen osana uusia ohjeita, mitä sairauksia ei hoideta käytettävissä olevilla metodeilla, jos hoidon vaikutukset eivät ole riittävän tehokkaita. Ohjeita laativassa neuvottelukunnassa ei ole potilasjärjestöjen edustajia eikä ohjeista voi valittaa. Yksittäisen potilaan kannalta tilanne on silloin se, että hän joko siirtyy  julkisen sektorin kustantamaan halpaan hoitojärjestelmään tai hän tavalla tai tosella rahoittaa oman hoitonsa itse. Hallituksen asettama neuvottelukunta joutuu tukeutumaan ohjeiden laadinnassa samoihin periaatteisiin, joilla lääkeyrityksien tutkimuksissa lääkkeen vaikutuksia arvoidaan, tilastotieteeseen. Näissä tutkimuksissa otetaan esimerkiksi 1000 henkilön populaatio, jonka 500 jäsenelle annetaan lääkettä ja 500:lle lumelääkettä. Jos tutkimus osoittaa, että lääkkeen saajista kymmenelle todetaan myönteisiä vaikutuksia lääkkeen tarkoittamaan suntaan ja lumelääkkeen saaneille kahdelle, niin lääke...