Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, siis yhtiöittäminen, koska siinä tärkeintä ei ole valinnan paljon toitotettuvapaus, vaan laadukas paraneminen, tehköön sen kuka tahansa ja ennaltaehkäisy. Sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy ovat jopa ristiriidassa voiton tavoittelevan bisnesmallin kanssa, koska onnistuessaan ennaltaehkäisy vähentää vastaanotoilla kävijöiden määrää, siis voiton karttumista.      Terveydenhoidon tärkein tulosmittari on toiminnan vaikuttavuus, jota ilmenee vasta vuosien päästä. Tällöin potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida lyhyellä tähtäimellä, etenkin kun hän ei ole alan asiantuntija, laatua muuta kuin vastaanoton ystävällisyydellä, empaattisuudella ja kivuttomuudella, jotka ovat aivan sivuseikkoja operaation onnistumissa ja vaikuttavuudessa.      Terveydenhoito ei siis ole ensisijaisesti palveluala, koska sen keskeinen tulosmittari on paraneminen eikä asiakastyytyväisyys. Paranemisen lopputulokset nä...

     Eräillä aloilla tieteellinen tieto on elinehto (esimerkiksi terveyspalvelut). On myös voittoon pyrkivää toimintaa, jossa painottuu manipuloiva tieto (esimerkiksi lahkoliikkeet ja uskomushoidot). Harvoin on kuitenkaan joko-tai-tilanne, vaan tietoa pitää käyttää laidasta laitaan.      Tieteellisessä tai tutkitussa tiedossa ei saa jäädä odottamaan sitä, että se korjaa itseään. Korjaaminen tapahtuu hitaasti ja sattuman varaisesti, yritys ehtii kaatua. Tieteellisen tiedon käyttöön henkilöt kypsyvät vähitellen. Perusteet luodaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa.      Ehkä kaikkein tärkein tiedon muoto johtamisessa on faktat. Tämä on myös eniten laiminlyöty alue. Se on sääli, sillä se on usein halpaa hyötyihin verrattuna. Sen kerääminen on tylsää ja se korvataan hanakasti näkemyksillä.Näkemyksellinen tieto on vaarallinen tiedon laji. Sitä on vaikeaa kumota, jos ei ole faktoja. Tieteellinen tieto väittelyssä ...

     Talouselämässä nro 29 oli hyvä artikkeli yksityisten terveysfirmojen rynnistyksestä markkinoille julkisen sektorin kurjistumisen ja sote-sotkujen jatkuessa. Artikkelissaesiintyvät terveysyritysten pomot rehellisesti tunnustivat, että asiakkaita riittää. Työterveyshuolto ja vapaaehtoiset sairausvakuutukset suorastaan työntävät potilaita sisään ja varakkaat menevät sinne, mihin tarve kulloinkin edellyttää. Uusia vakuutusinnovaatiota odotellaan.      Terveyspomojen vakuuttelut kilpailun tuomasta kustannusten alentumisesta, työtapojen virtaviivaistamisesta ja prosessitehokkuuden noususta ovat varmaankin totta, mutta heidän väitettä laadun parantumisesta ei kannata heti niellä. Joka tapauksessa julkisen sektorin terveysasemilla on syytä ottaa mallia yksityissektorin hyvistä käytännöistä, kuten Espoossa on tehty.      Yksityissektorin ryntäykseen maamme terveysmarkkinoille sisältyy suuri haaste. Miten varmennetaan, että terveydenhoit...

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna konserni aikoo listautua pörssiin. Liikevaihto on nyt noin 150 miljoona euroa ja henkilöstä noin 2000.      Toimitusjohtaja Harri Wiren kertoi Ylellä, että tällä tavalla pyritään turvaamaan rahoitusta ja estämään yhtiön liukumista liikaa ulkomaalaisomistuksen käsiin.        Listautumisella pörssiin osake-enemmistön joutumista ulkomaalaisten käsiin pikemminkin edistetään kuin rajoitetaan. Oikeastaan ei ole pitävää keinoa estää rahoittajia ostamasta osakeyhtiöitä ja muodostamasta niistä millilaisia konserneja ja uusia yhtiöitä tahansa.      Eilen Wiren Ylen uutisissa vakuutti, että eettiset näkökulmat Pihlajalinnan liiketoiminnassa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin liiketaloudelliset. Tätä linjausta tuskin on madollista päättää Pihlajalinnan kaupparekisteriasiakirjoissa, vaan konsernin sisäisissä strategioissa. Silloinkin ...

     Pääministeri Stubb on korostanut innovaatiopanostusten ja koulutuksen, jota kyllä nyt rutkasti leikataan, merkitystä Suomen selviytymisessä meneillään olevasta lamasta. Rinne on samoilla linjoilla.      On totta, että Suomen innovaatiojärjestelmä saa kehuja toisten maiden politiikoilta ja innovaation edistäjiltä ympärimaailmaa. Järjestelmä sinänsä näyttääkin päällisin puolin hyvältä ja toimivalta.      Ei kuitenkaan ole tutkimuksia, joissa panos/tuotos-evaluoinneilla voitaisiin osoittaa ylipäätään Tekesin ja Finnveran vaikuttavuutta yritystoiminnan kehittymiseen. Yksittäistapauksia kyllä on.      Vielä yllättävämpää on Stubbin väite, että Suomi selviytyi 1990-luvun lamasta innovaatio- ja koulutusjärjestelmiin panostamisilla. Selviytymiseen eniten vaikutti Suomen siiloin vähäinen velkaantumien ja maailmatalouden voimakas kasvu.      Innovaatioihin on kyllä panostettu, mutta niiden vaikutuksi...

     Sotessa vaikuttavuuden mittaaminen vaati suurempaa johtamisen työkalua kuin sotealueen johtaminen. Tämä näennäinen paradolsi on suuri ongelma. Vaikutukset syntyivät vuosien päästä toimenpiteistä ja ne ovat sidoksissa ulkopuolisiin tekijöihin, joita valtio, kunta, ministeriö tai sotealue eivät voi kontrolloida tai säädellä.      Jos vahat merkit pitävät paikkansa, harvoilla sotealueen poliitikoilla on intoa jälkikäteen penkoa, mitä saatiin aikaan ja mitä kaikki maksoi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että poliitikko lunastaa paikkansa kansalaisten äänillä, millä välttämättä ei ole mitään tekemistä vaikutusten ja kustannusten kanssa, päinvastoin. Tilannetta hankaloittaa lisää se, että yksityisten ja julkisten yksiköiden pitäisi toimia saman tehokkuusjuonen mukaan.      Sotessa korostuukin johtavien virkamiesten rooli tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden evaluoinnissa ja tulosten nostamista poliittisille foorumeil...

Aamun TV:ssä puolustusministeri Haglund moitti Valtion talouden tarkastusvirastoa siitä, että sen tuloksellisuusmittarit eivät sovi kriisinhallintajoukkojen taloudellisuuuden   ja vaikuttavuuden tarkasteluissa. Hän patisti virastoa kehittämään mittarieta siihen suuntaan, että ne kertoisivat nykyistä paremmin, miten kriisinhallinassa on onnistutu. Haglund on oikeassa siinä, että Suomen osuuden selvittäminen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on hankala kysymys. Hän tavallaan itse vastasi ongelmaan kertomalla, että   juuri meneillään pidettävässä pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa on sovittu pohjoismainen visio puolustusyhteistyöstä. Kriisinhallintaoperaatioden vaikuttavuuden suunnittelussa ja seurannassa on turvauduttava   poliittiseen visioon. Visio ja aiotut operaatiot on heijasteltava toisaan vasten ja täsmennettävä intuitiivisen kokemuksen ja tiedon varassa, mikä jälkeen tehdään päätökset. Onnistumisesta voidaan saada konkreettista...