Informaation ja disinformaation tutkijat ja yleensä tiedon käytön asiantuntijat varoittavat yhteen tietolähteeseen tyytymistä. Perussääntö kuuluu, mitä tärkeämpi uutinen tai kriisi, sitä tähdellispää on tarkistaa uutinen monista lähteistä. Yhdessä asiassa Yle ei näytä esimerkkiä Ukrainasta uutisoidessaan. Kun Ukrainana kriisin aikana avaa television, sillä melko varmasti on esittämässä järkevältä tuntuvia mielipiteitään Ulkopolitiikan instituutin johtaja Mika Aaltola. Aaltola näyttää tosi kovalta Ukraina kriisin asiantuntijalta, mutta siitä huolimatta pitäisi nähdä ja kuulla muidenkin kyseistä aihetta tuntevien esittämässä näkemyksiään. Näin saattaisin asiasta muitakin näkökulmia, ehkä yllättäviäkin. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska Ukraina muista asiantuntijoita on kyseisessä instituutissa, yliopitoissa ja tutkimuslaitoksissa. Ettei vain Aaltolan jatkuvaan käyttämiseen ole raadollinen syy?   Hän on selkäsanainen, tuttu, turvallinen, juontaja ei ota riskiä ja pääsee helpolla. Ky...

Korona on nostanut pintaan ihmisryhmän, joka ei ota koronarokotusta, vaikka käytäntö on osoittanut, kuinka vaarallinen korona voi olla. Tämän on tunnustettava rokotevastaisetkin. Tässä yhteydessä on paikallaan hiukan selvittää tiedon luonnetta Auktoriteettiin perustuvalla tiedolle on ominaista, että sen on julkilausunut jokin suurta luottamusta nauttiva henkilö. Tällä on usein takanaan korkea koulutus. Esimerkiksi jos, Einstein oli lausunut, että kuu on suurempi maapalloa, suuri joukko ihmisiä olisi pitänyt tätä totena. Tieteelliselle tiedolle on asetettu monia vaatimuksia. Sen on kokeellisesti osoitettu oikeaksi ja kokeen toistamalla samoissa olosuhteissa, saadaan aina sama tulos. Se on julkista ja jokainen, joilla on samantyyppinen koulutus, saa kokeilla saman tuloksen. Uskomukseen perustuva tieto pohjautuu siihen, että saman henkiset ihmiset ovat luoneet uskomisjärjestelmän, joka ilmaisee totuuden. Hyvin yleistä tämän tyypilliselle tiedolle on, että se esiintyy eri uskonoissa....

     Totuuden jälkeen -kirjan (Ikäheimo, Hartikainen, Vihma ja Seuri)   pääsanoma on, että informaatiotulvassa median on osattava uusia keinoja osoittaa paska paskaksi (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005868613.html). Totuuden jälkeisyydellä he ymmärtävät aikaa, kun valheet alkavat esiintyä tasavertaisina elementteinä tosiasioiden rinnalla.      On vaikeaa nähdä mitä todellista uuttaa käsite totuuden jälkeinen aika tuo mihinkään muuhun kuin sekamelskaan informaatiotulvassa ja harhautuksessa. Valheita ja väärinymmärryksiä on esiintynyt aina ennen tosiasioiden ilmituloa tai ennen alustavaa totuutta, kommunismin lupaukset karmeimpana esimerkkinä.   Maailma on pullollaan tapauksia, jossa valheet ja tosiasiat kulkevat rinnakkain käsikädessä kuten aurinkokeskeinen ja maakeskeinen avaruusnäkemys. Tosiasioiden jälkeen on aina ilmestynyt samoja valheita kuin ennekin tai hieman muunneltuina kuten ihmisten järkiintymisestä johtuva sotien loppuminen. ...

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman rat...

     Tuntuu kovin kaukaiselta puhua tämän vaiheen soten yhteydessä muutoksen johtamisesta, ylipäätään hyvästä johtamisesa, koska muutosta ja johdettavavia organisaatioita ja sen elementtejä ei tarkoin tunnneta.      Joka tapauksessa on selvää, että uusi sote tarvitsee kipeästi johtamisen ammattilaisia. Heitä on alettava kouluttaa jo nyt.      Muutosjohtamisessa pätee muutamat yleisperiaatteet.      *Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä.     ...

Joulukuun Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdessä oli BIG DATA:sta lyhyt kiva juttu. Kaikki kuiskivat siitä, mutta kukaan ei tiedä, mikä se on, tai ei halua puhua siitä julkisesti. Paljon siitä on vitsejä väännetty. Akatemiatutkija Antti Honkela sanoo, että vakavahenkinen ihminen haluaa kaihtaa tällaisen määrittelyä. Yksinkertaisimmillaan BIG DATA on, mitä se sanoo: Todella paljon informaatiota, niin paljon, että tavalliset tietokoneet ja tietokantaohjelmat murtuvat sen alle. Tietojenkäsittelytieteen professori Pertti Myllymäki painottaa, että olennaisempaa kuin datan määrä on sen laatu. Ennen kerättiin dataa, kun oli selkä hypoteesi, nyt syntyy moniulotteista ja   kompleksista dataa ilman varsinaista ongelmaa. Nyt kun Suomessa kaivataan tuoreita liikeideoita ja yrityksiä ja valtio on vapauttanut datansa julkiseen käyttöön, innovatiivisten yrittäjähenkisten ihmisten pitäisi paneutua vakavasti selvittämään, miten eri viranomaisten halussa oleva dataa ja niiden yhdist...