Siirry pääsisältöön

2914. Eikö muut osaa selittää Ukraina kriisiä kuin Aaltola

Informaation ja disinformaation tutkijat ja yleensä tiedon käytön asiantuntijat varoittavat yhteen tietolähteeseen tyytymistä. Perussääntö kuuluu, mitä tärkeämpi uutinen tai kriisi, sitä tähdellispää on tarkistaa uutinen monista lähteistä. Yhdessä asiassa Yle ei näytä esimerkkiä Ukrainasta uutisoidessaan. Kun Ukrainana kriisin aikana avaa television, sillä melko varmasti on esittämässä järkevältä tuntuvia mielipiteitään Ulkopolitiikan instituutin johtaja Mika Aaltola. Aaltola näyttää tosi kovalta Ukraina kriisin asiantuntijalta, mutta siitä huolimatta pitäisi nähdä ja kuulla muidenkin kyseistä aihetta tuntevien esittämässä näkemyksiään. Näin saattaisin asiasta muitakin näkökulmia, ehkä yllättäviäkin. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska Ukraina muista asiantuntijoita on kyseisessä instituutissa, yliopitoissa ja tutkimuslaitoksissa. Ettei vain Aaltolan jatkuvaan käyttämiseen ole raadollinen syy?  Hän on selkäsanainen, tuttu, turvallinen, juontaja ei ota riskiä ja pääsee helpolla.

Kyse voi olla myös siitä, että Aaltola haluaa aina itse tulla lähetyksiin ja kohottaa entisetään profiiliaan. Tässä pitää huomata, että Aaltola nostettiin yksikön tutkijana johtajaksi, joten johtamiskokemus saattaa olla ohut. Hyvä johtaja valmentaa alisiaan panemalla heidät "koviin paikkoihin", esimerkiksi esintymään televisiossa Ukraina asiantuntijana.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *