Eurooppa on säilynyt pitkään ilman sisäisiä sotilaallisia valtataisteluja. Balkanin veriset taistelut 1990-luvun alussa entisen Jugoslavian aluilla olivat järkyttäviä ja jo koko Euroopan sisäistä tasapaino koettelevia sotilaallisia yhteenottoja. Nämä sotaoperaatiot olivat laajenemisherkkiä, koska niissä ottivat yhteen eri uskontokunnat, kielialueet ja etniset tekijät. Maailman sotien natsiperintö oli myös vaikuttamassa niemimaan kostomentaliteettiin ja julmiin levottomuuksiin sekä kostoiskuihin. 1990-luvun EU koki arvovaltatappion kykenemättömyydessään ratkaista konfliktia, vaan tarittiin Naton apua. Näennäisesti alue on nyt rauhallinen, mikä ei kuitenkaan ole välttämättä vakaalla pohjalla. Kosovan   tilanne on herkkä. Rikkaan monikielisen Belgian imago on jossain määrin erikoinen. Siinä on jotain seitinohutta julmaa salaperäisyyttä. Selittääkö tämän Kongon oleminen kuningas Leopold II:n henkilökohtaisena omaisuutena, vai onko sittenkin niin, että väestön erilaiset kulttuuri- ja ...

     On selvää, että tunteet ovat pomojamme. Rationaalinen minä yrittää tikittää rinnalla, mutta tunnepomo saattaa usein päättää mitä teemme. Enimmäkseen tämä marssijärjestys on hyvä. Se tekee elämästä elämän.     Tunnejärjestelmämme ei synny tyhjästä, vaan sitä muovaavat vahvasti koko elämämme ajan ympäristö ja siitä tulevat vaikutteet ja impulssit. Tämä on hyvin salakavalaa, sillä luulemme tunteiden olevan oma asiamme ja jopa omistavamme ne. Täytyy kuitenkin huomata, että syvien tunteiden syntyminen muistuttaa tiedon syntymistä. Harvoin tieto on yksittäisen henkilön idea, vaan se puhkeaa esille yhteiskunnallisissa prosesseissa.      Tunteisiin perustuvat uskonto ja nationalismi ovat kova aisapari. Ne muodostavat monessa maassa yhteiskunnan moottorin. Tällaisella voima-aparaatilla saadaan myös valtavia tuhoja aikaan.      Niiden vaarallisuutta lisää se, etteivät ne tottele ja välitä rationaalisuuden syleilyistä. Päi...

Jos meille ei olisi menneisyyden painolasteja, elämämme olisi parempaa. Hyvä elämähän on sellaista, että  meillä on loputon uteliaisuus ja mielenkiinto elämää kohtaan. Yksilötasolla traumat voivat jatkua arkitasolla konkreettisesti koko elinajan. Sen sijaan valtio voi unohtaa epäkohdat jatkaa omatunto puhtaana eteenpäin. Tämä johtuu vähän ironisoiden sanottuna siitä, että valtioiden omatunnot säilyvät putaana, koska ne eivät käytä omatuntojaan. Vääryyshistoria on hyviä esimerkkejä puollollaan, kuka muistaa Belgian Kongon 1800-luvulta. Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1800-luvun puolivälissä. Se oli alusta alkaen institutionaalista, valtion harjoittamaa. Se oli myös raakaa käytännön tasolla kartanoiden ja niiden tilanhoitajien harjoittamina. Siellä orjuus muuttui vain toisen laiseksi Neuvostoliiton polttavissa helmoissa. Nyt Yhdysvaltoin Fergusonissa pulpahtavat pintaan maan vääryyshistorian haamuja. Helsingin yliopiston lehtori Outi Hakolan mukaan he...