Organisaation menestyksen kannalta yksi merkittävä tekijä on tehdä oikeita rekrytointeja. Tämä koskee jokaista tehtävätasoa, mutta ennen kaikkea johtajien kyvyt taidot yksikön elinvoimaisuuden edellytysten luomisessa ja elinvoimaisuuden saavuttamisessa ovat keskeisessä asemassa henkilövalinnassa.      Rekrytointitilanteen merkitys on koettu maailmanlaajuisesti organisaation onnistumisen mahdollisuutena, minkä tähdellisyys ymmärretään globaalisti. Siksi siitä on myös kirjoitettu lukuisia oppikirjoja ja pidetty lukemattomia seminaareja ja puheita. Tieto siis on ja sitä myös käytetään. Useat kansainväliset ja kansalliset rekrytointipalveluyritykset auttavat yrityksiä, virastoja ja laitoksia sekä kolmannen sektorin organisaatioita saamaan parhaan mahdollisen henkilöt avautuvaan virkaan tai toimeen.      Lyhyesti esitettynä valituksi tulevan henkilön tärkeitä ominaisuuksia ja vaatimuksia ovat mm yleinen kokemus työelämässä, toimialan kokemus, toi...

     Vanha sääntö on, että kysymykset paljastavat kysyjän asiantuntemuksen. Tämä näkyi karusti ministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoimessa kirjeessä korkeakouluille 28.10. Sen kieli on epämääräinen ja fokus puutuu. Kirje on poliittinen roiskaisu suuntaan, jossa oletetaan korkeakoulujen majailevan. Se osui suolle.      Ministeri muiden muassa kysyy. – Millä alaoilla aiotte olla maailman kärjessä vuonna 2025? Kysymys paljastaa, että ministeri ja kirjeen kirjoittajat eivät ole perillä tutkimuspressien luonteesta ja miten tutkimukset etenevät.      Tutkimusala käsite on ensiksi jäsentämisen apuväline ja toiseksi hallinnollinen termi. 2000-luvun tutkimukset etenevät lähinnä ilmiöiden suuntaamina, eivätkä alojen. Hyvänä esimerkkinä ovat aerosolien vaikutuksien ja synteettisen lihan tutkimukset     Kysymyksen aikajänne vuoteen 2015 mennessä on hölmö. Siihen ei tarvitse vastata.      Hyvän kuvan tutkimuksen lu...