Pieni liikuttava väläys ukrainalaisten isänmaallisuudesta leimahti illan TV-lähetyksessä, kun tavallinen kadunmies Kiovassa oli ostamassa kiikaria kivääriinsä ennen taisteluaan. Tämä näyttäytyi liikuttavalta, ellei se kuvaisi maan tulevaa kärsimystä. Ennen Putinin totaalista hyökkäystä Ukrainaan, hänet olisi voitu luokitella monella määritteellä, kun suuruuden hullu, häikäilemätön, piittaamaton, kylmä, kyynisyys, merta syvempi tunteettomuus ja umpiymmärtämättömyys. Tästä aamusta lähtien jää käteen suuruuden hulluus ja häikäilemättömyys. Kun myöhemmin historioitsijat tätä kammottavaa Putinin suorittamaa päälle käyntiä analysoivat, he varmaan huomaavat yhtymäkohdat Hitlerin juoniin ennen tämän hyökkäystä Puolaan. Puolalaiset olivat muka surmanneet rajalla kymmeniä saksalaisia rajamiehiä ja levittänet propaganda lehtiä Suur-Puolan luomisesta. Kun tarkastelee Putinin metamorfoosia, muodon muutosta, Halosen vieressä seisovasta rennosta miehestä, joka solmiota Halonen oikoili, myrkyllise...

Istunto oli Moskovan entisen suurlähettilään Rene Nybergin heiniä. Johtava tutkija Charly Salonuis-Pasternak, joka aiemmin oli loistanut häntä huonommassa seurassa, oli nyt kaikella kunnioituksella, kuin kolttosistaan armoa aneleva pokaviikari. Nybergin sanoin Venäjää voi hallita, mutta se on turhaa, loksahti Ukraina aiheessa, kuin kasakan miekka limppuun. Mutta Nyberg oli maailmanmies osoittaen armollisuutta Salonuis-Pasternakin hyllyltä tempaistuihin Ukraina kriisin näkökulmiin aivan, kuin ne lopettaisivat nyt käynnissä olevat Venäjän kaikki sodat ja kahakat. Sotilasasiantuntija Simo Witt luennoi tomerasti ja komeasti, missä päin Ukrainaa nyt Venäjän joukkoja on, eikä niistä vaaraa Suomelle ole. Salonuis-Pasternak loi tarkahkon kuvan, mihin Venäjä pyrkii, mutta näytti siltä, että tarkkuus laski, mitä lähemmäs Ukrainan länsi kaupunkia Lviv mentiin. Tällä välin asiantuntija Witt oli jo täsmentänyt, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi käyttää 120 mm tai 80 mm kranaatin hei...

     Viikon vaihteessa teollisuusmaiden kokouksessa luotiin toivoa maailman talouden kasvuun. Siellä myös kohdeltiin epäasiallisesti Putinia. Sillä haluttiin antaa maailmalle kuva, että suuret maat pitävät Putinin toimia Ukrainassa, Itämerellä ja Atlantilla   varallisina ja riskialttiina Euroopan rauhalle. Merkel vertasi tilannetta jopa I maailmansodan alkamiseen.      Kannattaa tietää, miten Venäjä menetti aseleposopimuksessa 15.11.1917   kolme kertaa Suomen kokoisen alueen (miljoona neliökilometriä). Lenin puolusti menetyksiä sillä, että nyt vähän levähdetään ja otetaan myöhemmin takaisin   Toisessa maailmansodassa Stalin lunasti   menetykset otti maat takaisin korkoineen. Puolaa kohdeltiin törkeästi.      Neuvosliiton romahdettua siitä itsenäistyi 14 valtiota.      Mitä siis nyt? Niillä jotka ovat kauimpana Euroopasta, näyttää olevan kovimmat sanat. Näiden maiden johtajien kan...