Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella liikunta merkityt tekstit.


4000. Oman vireystilan säätely ja keskittymisen edistäminen

Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).  Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin. Joka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä ja luovuutta. Johtamisen ja muutoinkin työelämän kannalta etenkin...

2837. Työssä jaksamisen niksit on keksitty jo 40 vuotta sitten

Enempää en jaksanut katsella ja kuunnella, koska näitä asioita on hoettu jo 40 vuotta. Luulen myös, että nuoripolvi tietää tasan tarkkaan, miten päivän työstä selviää. Todennäköisesti edelleen pitää paikkansa, että mitä mielenkiintoisempi työ, sitä nopeammin aika kuluu. Ehkä viimemainitussa johtuu suurimmat työssä viihtymisen ja viihtymättömyyden syyt. Ylen Aamu TV:n kaksi työhyvinvointi asiantuntijaa kävi kertomassa, miten jaksaa korona aikana suoriutua päivän työtehtävistä. Ergonomia nostettiin esille samoin tauottaminen. Voi nousta puolentunnin välin ylös kävelemään. Se rentoutta lihaksia ja aivoja. Jos mahdollista niin kahvikupposen kanssa voi nauttia vaikka raastetta.

2639. Hän salasi huolellisesti tyytyväisyytensä, sillä kateus on ansaittava

Päivän HS:ssä Annukka Mutanen otti laajan horisontin urheilun ja sen merkityksen tarkastelussa. Asiaa voi lähestyä myös alhaalta ylöspäin yksilön näkökulmasta. Nuorena harrastin kymmenkuntaa eri lajia, ei kuitenkaan hiihtämistä. Tämä laji jäi totaalisesti pois joutuessani sitä tekemään pakon sanelemana yhdeksän ja kymmenen vuotiaana koulupäivän lopusta ilta hämärään. Muutettuani kirkonkylään arsenaali laajeni luistelusta painon nostoon. En ollut huippu-urheilija, vaikka pääsin SVUL: leiritykseen. Joka tapauksessa pystyin kehittämään kehoani monipuolisesti. Tämä voi haiskahtaa itsekehulta, mutta urheilijan olin tavallinen taavi. Taaviudesta huolimatta myöhemmin urheilusta koitui minulle monia hyötyjä. Sen ansiosta armeija-aikanani sain viikkojen lomaa kilpailu matkojen takia ja ennen kaikkea jotokset eivät rasittaneet juuri mitenkään. Urheiluajalla tutustuin moniin lajinsa huipulle tähtääviin kavereihin. Vanhuudessa hyödyt ovat todella merkittäviä. Luun tiheysmittaus voi päätyä tu...

2566. UKK-instituutti pitää laskea kolme kertaa hautaan kuten Kekkonen aikoinaan suosionosoitusteen ollessa niin valtavat

Ylen A studion ohjelman mukaan UKK-instituutti näyttää olevan kaiken ulkopuolisen ohjauksen ulottumattomissa kuten Kekkonen. Se tekee, mitä itse haluaa kuten K...nen Resurssit se hankkii noukkimalla rahoja sieltä täältä kuten K...nen. Se hiihtelee yössä kuten K...en. Se elää omissa oloissaan kuten K...nen. Lopulta se lasketaan taputuksen ollessa niin kiihkeät  kolme kertaan  hautaan  hautaan kuten K..n Oli järkyttävää kuulla UKK-instituution johtajan Kimmo Vasankarin suusta eilisessä A-studiossa, että kansakunta on menettänyt miljoonia liikunta tunteja koronan piinaamassa maassamme. Miten tämä mitataan? Miten tämä on mahdollista maassa, joiden kodeissa on ovi ulos poistumassa varten suoraan kadulle tai muuhun maastoon kävelemään tai juoksemaan. Tässä lähes uskomattomassa väitteessä instituutti puhuu muunneltua totuutta tai levittää epätotuutta. Jos tarkastellaan motiivia epäoikean tiedon levittämiseen, suurin motiivi vääristellyn tiedon viskelemiseen on UKK-instituuti...

2036. Mittaamisen kulttuuri koululiikunnassa on tärkeää

      Mittaaminen sopii erittäin hyvin eräisiin koululiikunnan lajeihin kuten suomalaisten rakastamaan yleisurheiluun. Päinvastaista mieltä ovat kirjoittajat Tiina Kujala ja Laura Rantavuori HS:n artikkelissa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005835132.html ). Mittaaminen sopii myös pallopeleihin. Jos Yleisurheillussa tuloksia ei mitattasi, mielenkiinto lopahtaisi hyvin monelta ja eräiden osallistuminen muuttuisi pelleilyksi. Moni ei tietenkään halua joutua liikunnassa numeerisen arvostelun kohteeksi ja se on osin ymmärrettävää.   Saama koskee myös matematiikka. Elämässä menestyminen valitettavasti edellyttää ponnisteluja, joita mitataan. Yrityksen euromääräinen voitto on se tärkein, mikä kiinnostaa omistajia.      Monen on pakko osallistua esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun, josta joka vuosi annetaan numero. Numero neljä ei ollut harvinainen omassa nuoruudessani. Jälkeenpäin ajatellen se oli aivan oikein, sillä  työssäni jouduin opiskele...

2110. Miksi valtio tukee 100:lla milj €:lla tuottamatonta organisaatiota, joka kampittaa demokratiaa

     Kokonaisuudessaan urheilun tukeminen on naurettavaa. Mutta hymy hyytyy, kun huomaa valtion antavan vuosittain 150 000000 euron tuen urheilun järjestöjen koneistolle ja itse urheilijoille 9 miljoonaa euroa. Kati Lehtonen on tätä rahan kaatamista viemäriin tutkinut väitöskirjassaan ( https://yle.fi/urheilu/3-9838812 ).      Miksi valtion pitää tukea urheilua? Puolustaja sanoo, että siksi, koska taidettakin tuetaan. Tähän on todettava, ettei taidejärjestöjä tueta noin kamalalla summalla ja että Jean Sibeliuksella ja Alvar Aallolla on aivan omaa luokkaansa oleva merkitys Suomelle maailmanlaajuisesti kuin Paavo Nurmella ja jääkiekolla.      Ei kannata lähteä analysoimaan millaisia uudistuksia on tehty kokonaistasolla ja millaisia uusia organisaatioita on milloinkin ollut ja tulee olemaan. Se ei johda mihinkään, koska samat henkilöt vuosikymmeniä ovat olleet avainpaikoilla tuottamassa sellaisia urheiluhallinnollisia suoritteita ja fuusioyks...

2053. Vireystila ja keskittymiskyky

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).      Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.      J oka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimise...

1734. Hälyttäviä tieoja lasten liikkumattomuudesta

     Puolet alaluokkalaista ja yksi viides osa yläluokkalaista liikkuu tarpeeksi. Eilisen IL:n erikoislääkärin jutun mukaan eräät lapset eivät osaa juosta ja pelästyvät hengästymistä. Kuperkeikan teko ei onnistu puhumattakaan leuanvedosta. Tuhansille perheille tutua, että lapset koulusta päästyään menevät lukkojen taakse omiin huoneisiinsa räpläämään kännyköitään ja katsomaa youtubea.      Se miksi kännykkä voittaa liikkumisen on jo mutkikas kysymys, sillä on myös totta noin 10-15 prosenttia harrasta monipuolisesi liikuntaa. Naapurissa saattaa asua poikia, jotka käyvät yhteensä kymmenen kertaa viikossa jalkapallo-, jääkiekko- ja   säbäharjoituksissa. Vastaavasti toisella puolen on nuorisoa, joka säikähtää sykkeen nousua.      Ehkä hälyttävin ilmiö on fyysiseen ponnistellun tottumattomuus. Tämä tulee ilmi cooperin testissä, jossa juoksemin lopetetaan kuin seinään kerran huokaisten aikomustakaan ponnistella läkähdyk...

1640. Oman vireystilan säätely ja keskittymisen edistäminen

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).      Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.      Joka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä...

1332. Liikaa proteiinia munuaisiin

     Suomalaiset eivät ole saaneet ruoassaan historiansa aikana milloinkaan niin paljon proteiinia kun nyt. Tämä on hämmästyttävää. Ennen tehtiin maalla pelloilla ja metsissä päivät päästä raskasta ruumiillista työtä proteiinin saannin tullessa turvatuksi tavallisesta kotiruoasta, lihasta, voista, leivästä ja maidosta Sodissa sotilaat eivät nälissään olleet, mutta kulutus oli valtava. Ei ollut patukoita.      Kunnon voimakuntoilija nauttii proteiinijuomaa ennen harjoitteita, harjoitteiden aikana ja niiden jälkeen, jopa 80 gramma tässä jumpassa. Ravitsemustieteen dosentti Professori Mikael Fogelholm mukaan 20 grammaa ja hiilihydraatteja riittävät, kaksi maitolasia ja banaani.      Myytin mukaan voimaurheilija tarvitsee kaksikertaisen määrän proteiinia verrattuna kestävyysurheilijaan. Täytyy huomata, että hän syö myös kaksin kertaisen määrän verrattuna normaali kuntoilijaan. Kuntoilija tarvitsee enenen kaikkea hiil...

641. Ei liikunnan puutteeseen heti kuole

Kukaan ei menehdy liikunnan puutteeseen siltä istumalta. Kyse on enemmänkin siitä, että ihminen on joutunut epäterveellisten elämäntapojen, huonon ruoan ja rappeutumisen ja iän tuomien vaivojen kierteeseen. Tuloksena on  yleinen raihnaisuus tai ainakin sen tunne, vaikkei mikään erityinen tauti vaivaakaan. Itseäni vaivasi lonkka- ja selkäkivut. Verenpainetakin oli. Oli myös painetta vatsan ympärillä. Meni vuosia ja pidin tilannetta kohtalonani. Verenpaineen lääkkeen yhdellä uusimiskäynnillä lääkäri tokaisi: ”Tässä lähete lle”. Hän se olikin tosinainen. Pois lähtiessäni kädessäni oli ohjeet jokapäiväiseen kotijumppaan. Se laadittiin juuri nivelvaivojani poistamaan.  Jumppa ja voimakävely olivat kuin virkistävä huumeneulan pisto ytimiin. Nivelet vertyivät, pystin taivuttamaan selkää ja päätä niin, että peräkärrin peruutus taskuun onnistui kuin nuoruusaikoina. Painokin putosi ja verenpaine laski. Oli hämmästyttävää nähdä, kuinka pienellä vaivalla ja muutoksella raihnaisuudesta...

464. Liikunnan merkitys

Tutkitusti liikunnan merkistys on kaikille hyväksi. Tässä yhteydessä ei voi olla liika olla painottamatta sen merkitystä nuoriin. Liikunta nuorena ei ainoastaan luo hyvää fyysistä perustaa tulevalle, vaan se myös luo mieleen pyysvän jäljen siitä, mitä fyysinen harjoittelu on, mitä se vaatii ja onko se kivaa vai tylsää. Se piirtää nuoren aivoihin neurologiet kaavat, miten liikunta toimii henkisellä tasolla. Liikuntaa voi tietenkin aloitaa milloin vain, mutta jos sen on aloittanut nuorena, niin vanhemmalla iällä aivoissa on, ikään kuin reservissä potentiaalinen ura, josta voi helposti jatkaa sopivalla tavalla eteen päin. Itselle on myös mönnettävä, ettei aina ole helpoa lähteä lenkille. Mutta kun jälkeen päin lasketaan yhteen negatiiviset kenkuttamiset ja positiiiviset hyvät olot terveysvaikutuksineen, saadaan positiivinen luku eli voittoa viivan päälle. Säännöllisyys on kaiken a ja o. Tästä myös seuraa, että aloittelija alkaa usein aivan liian kovalla tempolla, jolloin pa...

400. Pekkarisen eläkeraportti - parempaa johtamista ja liikuntaa?

Raportti on hyvä perusselvitys tuleville eläkäratkaisuille. Siinä ei ehdota mitään mallia, mutta tuodaan kuitenkin esille eläkeputken ja osa-aikaeläkkeen poistamismahdollisuus ja vanhuuseläkeiän nostaminen. Nämä ovat rakenteellisia toimenpitetiä, jota ovat tekisesti helppo päättää, muttei poliitisesti. Näiden rinnalla olisi pitänyt voimakkaammin painottaa, millä keinoin nykytyöväki pystyy jatkamaan 65 vuoteen asti.  Eräillä aloilla ei mitenkään, kuten raskaalla rakennussektorilla. Työviihtyvyyden sijasta nyt on painotettava parempaa johtamista ja liikuntaa. Molemmat on todettu monessa tutkimuessa lisäävän ihmisten hyvinvointia, työn tehoa ja myös työviihtyvyyttä. Nyt pitäisi selvitää, mikä on todellien työvoiman tarve, kun otetaan huomioon työperäinen maahanmuutto, automaation vaikutukset työvoimaan ja todellinen käytettävissä oleva työvoima ja miten sitä voidaan listä. Tulevaisuuden työvoiman määrä ja tarve on oleellinen tekijä, kun todellista poistot sisältävää kestävyysv...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *