Lievästi ilmaistuna Orpon hallituksen aikeet nostaa hallitusta avustavien erityisasiantuntijoiden joukko yli 60 henkilöön on käsittämätöntä. Tämä siksi, että hallituksella on jo eri ministeriöissä apunaan noin 1500 henkilöä. Nämä henkilöt ovat sitä varten, että ne tuottavat ministereille heidän tarvitsemansa tiedon ministeriöiden johtamissa ja toimimisessa valtioneuvoston jäsenenä sekä muutoinkin avustavat ministeriä hänen työtehtävissään. Mainitut 60 lisähenkilöä kyllä uppoavat ministeriöiden lattioita laajentamalle, mutta siitä ei pääse minkinkään, etteikö tämä lisäporukka häiritsisi ja sotkisi ministeriöiden normaalia työtä. Ja tämä sotku taas vaatii lisätyöntekijöitä ja kierre on näin valmis. Väkisinkin tulee mieleen, että nyt jälleen on koittanut hallituspuolueille tilaisuus palkita niiden urheat taustoilla vaikuttavat urheat soturit ennen ministerin siirtymistä Sitraan.

Lukiessa kokoomuksen vaaliohjelmaa mieleen tulee väistämättä tekstin etsivä, sisään rakennettu pingottava ja harhauttava sävy, jolloin se ajoittain tuntuu lukijaa siveleviltä intiimeiltä tunnustuksilta ja ajoittain tuonpuoleisen maailmaan armon parahduksilta. Tällainen dualismi näyttäytyy sivulliselle ihmishahmona, joka menee vauhdilla eteenpäin, mutta pysyykin paikallaan tai kompuroi menneen jäljillä. Neuvostoliitossa muistelu oli vaarallista, mutta muistiinpanot kohtalokkaita, koska ne todistivat vääjäämättä, miten toverit auttoivat selviytymään koneiston raateluista. Onneksi kokoomukselle, se ei ole yksin tämän NL:n mallin kanssa, sillä jokaisella varteenotettavalla puolueella on sen omat tilikirjansa, jotka se vaalien alla haluasi itse ja ennen kaikkea myös muiden puolueiden unohtavan. Jos kokoomus kohtaa jonkin puolueen lukemassa ääneen sen menneen kauden ”tilikirjoa”, sen kannattaa huudantaa suursäveltäjän Prokofjev’n kahta lempi sanontaa: ”Huvittavaa” tai Onko selvä”.

Suomalaisille perustuslaki mahdollistaa laajan sanan vapauden. Se koskee sekä yksittäistä kansalaista että mediaa. Kumpikin käyttää sitä kiitettävästi, mutta käyttäjällä ei aina käsitystä, miten se vaikuttaa häneen tai vastapuoleen. HS:n Marko Junkkari käytti teksti valtaansa tulkitessaan lähinnä pakinan muodossa, miten taannoisessa eduskuntakeskustelussa Kokoomuksen Mykkänen ja Demareiden Lindtman kiivailivat kehysten ylityksestä vuoisina 2022 ja 2023 yhteensä1,4 miljardilla eurolla. Lindtmanin neronleimaus oli kysyä Mykkäseltä, mistä puolue karsisi kehyksissä pysymiseen. Mykkänen viittasi Kokoomuksen puolueohjelman perehtymiseen. Kun kehysmenettely luotiin 1980-luvun loppupuolella, se oli vain byrokraattien keksimä jarru, jolle poliitikot vain naureskelivat. Nyt asenne on muuttunut jyrkäksi niiden ylittäjille. Tämä sinänsä tärkeä sanan vaihto oli kuitenkin eduskuntakeskustelun peruskamaa valta osan     suuresta yleisöstä unohtaessa sen seuraavana päivänä. Junkkari otaksui ...

Joskus joutuu ihmettelemään, onko ihmisen sisään rakennettu geeneistä lähtevä ominaisuus puhua arjen joskus tärkeätkin asiat oman etunsa mukaisesti. Kun itsekin olen näin menetellyt, niin sallittakoon pari esimerkkiä. Esimerkkeinä käyköön Hjalliksen puoluejohtajien vaalikeskusteluissa kiivaasti esittämä toteamus, että miksei ravintoloita avata asiakkaille, kun samaan aikaisesti festareilla riehuu kymmeniä tuhansia käsien heiluttajia. Sama rataa puhu myös Maran puheenjohtaja ravintoloista. Politiikassa tämä on tietysti jokapäiväistä sallittua lepää, sillä siihen kuuluu särmää tuova vastakkain asettelu ja puheen sanoittaminen mahdollisimman vetävästi. Tämä taito monesti paaluttaa politiikon uraa ja se jo yksinään takasi uudelleen valinnan. On vaikeaa selittää, mikseivät meidän nykyiset poliitikkomme pysty eräiden vanhojen veteraani verbaalikkojen sanalliseen naurunystyrät pintaan nostattaviin suorituksiin. Vanha Vennamo oli tämä alan kruunattu kuningas, joka kerran jouduttiin puheensa ...

Nyt on tultu pisteeseen, jossa somesta on tullut politiikojen tärkeä yhteydenpito kanava mahdollisille äänestäjille. Kaiken lisäksi jotkut edustajat pitävät päivittäin yhteyttä kymmenin tuhansiin seuraajiinsa. Mitä mahtaa liikkua jonkun seuraajan sisimmässä hänen seuratessa tiettyjä kansaedustaja tai ministereitä, sillä tunnetusti aivot ja sormet herkässä tilassa painettaessa enter painiketta. Runsaan seuraajajoukon odotusten ja vaatimusten päivittäminen vie runsaasti aikaa ja päivittäjän mielipiteet saatavat alkaa kääntyä aivan toiseen suuntaan, mitä hän vaalilupauksessasan esittänyt. Tällainen mielipide muokkaus kumpaakin suuntaan on ikivanha keino. Rooman ajoilta lähtien sotapäällikön oli pakko järjestää näkyvä voiton juhla, triumviraatti koko kansalle voiton torilla keisarin edessä. Hetken päästä ja sekä juhliva sotapäällikkö että keisari pelkäsivät päidensä putoamista. Nykyajan somessa vaara on yksi suuntainen, kuten edustaja Räsäsen homopuheet osoittavat. Räsäsen tapauksessa po...

Kansanedustajat ovat meidän kaikkien edunajajia ja velvoitteiden asettajia Arkadian mäellä. Tavallinen kansalainen voi esimerkiksi televisiosta katsoa tai menemällä paikan päälle seuraamaan heidän puheitaan. Tällainen seuranta antaa katsojalle mahdollisuuden arvioida yhdestä näkökulmasta kansanedustajaa. Harvoin tai ei juuri koskaan puheenvuoroja käyttävät kansanedustajat jäävät tällaisesta huomiosta pimentoon. Tästä ei saa missään nimessä vetää johtopäätöstä heidän kyvystään toimia äänestäjäkuntansa edusnaisena tai - miehenä. Jotain katsojaa ärsyttävä tyyppi saattaa ärsyyntyneen mielestä jatkuvasti puuta heinää, mutta puhujan kannattajat voiva pitää räksyttäjää loistotyyppinä. Valiokunnat ovat areena, jossa suuret ratkaisut valmistellaan päätettäviksi. Niissä työn laatua ei pääse ulkopuolinen tarkkailemaan. Siellä täysistunnon hiljainen voi olla valiokunnan kunkku. Tällaiset säännöt ja käyttäytymismallit ovat universaaleja eli ne pätevät kaikkiin työyksikköihin Niille kansaedustaj...

     Eduskuntavaalit lähestyvät. Perinteisesti vaalilupaukset ovat keskittyneet lupauksiin poistaa jokin kansalaisia tai kansalaisryhmää koskeva epäkohta ja tehdä niihin parannuksia silottelemalla faktoja Kuuluisin lupaus lienee Erkki Liikasen töräytys nostaa lapsilisä puolella. Toisaalta eihän vaalilupauksilla juuri ole merkitystä. koska poliitikot eivät niitä toteuta jonkin puoleen tai puolueiden vastustuksen takia.      Ajattelu- ja tiedotuskapasiteettia omaava poliitikko olisi vahvoilla, jos hän lupaisi ihmisille hyvää ja mielenkiinoista elämää kuvailemalla, millaista se uusi elämä on eikä sitä, paljonko Suomen metsät kasvavat. Jälkimmäisestä viis välittävät metsättömät ihmiset.      Vaalilupausten toteuttamatta jäämisestä ei seuraa juuri mitään uskottavuus ongelmia poliitikolle, ellei hän aivan hölmösti lupaile. Korkeintaan vaalikauden lopussa, kun vuorovesi laskeutuu, voi paljastuu,   että hän uinut koko vaalikauden pitkissä kals...

     Poliitikon kannattaa sietää satunnaista pilkkaa, koska hänellä ei voi olla esillä ryhmästä poikkeavia omia näkemyksiä. Pilkka ei silloin kohdistukaan poliitikkoon, vaan hänen turvajoukkoonsa, jonka yhtenä jäsenenä hän on.      Kun kansanedustaja vastaa pilkkaan omilla näkemyksillään, kuten Harkimo, Vartiainen ja Lepomäki tekevät, heidät huomataan ja ennen pitkään he ovat tavalla tai toisella vallassa kiinni.     Noami Kleinin  kirjat (No Logo, 2000 ja uusin Kun Ei ei riitä:   vastaisku sokkipolitiikalle 2018)  on kuin tehty poliittista karriääriä suunnittelevalle, runnovalle poliitikolle. ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005660523.html .)      1980-luvulla Friedmannin näkemyksillä alkoi monnimuotoinen ja – moniulotteinen liikehdintä, joka rusikoi julkista sektoria, purki sääntelyä ja avasi monin tavoin hanoja harvojen rikastumiselle. Niinpä yhden prosentin ryhmä on nyt tosiasia, johon mahdollisimman mo...

     Avoin ja julkinen eduskunnan kyselytunti on arvokas osa toimivaa demokratiaamme. Se on suomalainen tapa tuoda poliittiset kysymykset suuren kansan tietoon. Sitä on turha verrata värikkääseen ja perinteisiin nojaavaan brittiläiseen parlamenttiväittelyihin.      Eduskunta kokoontuu remontin takia tilapäisesti Musiikkitalon tiloissa. Käytetty sali riittää nipin napin täyttämään tehtävänsä. On selvää, etteivät puhemiehet ole 20 päivässä oppineet hallitsemaan kaikkia tehtäviään ja salitekniikoita. Mutta koko ajan opitaan lisää.     Silmiin pistävää on ollut salissa valitseva tietty levottomuus: kesken käsittelyn puhutaan naapuriedustajalle, pidetään pienimuotoisia kolmen keskisiä palavereita pöydän kulmalla, kävellään puhuttelemaan kollegaa, kuljetaan käytävillä, hälistään, kysytään asian vierestä. Käyttäydytään kuin puolikuriton koululuokka.     Kurittomuus menee varmaankin ohi, kun puheenjohtajille ja uusille edustajill...

     Kun ei ole väärinkäytöstä, keksikää se, kerrotaan Stalin raivonneen vaimonsa pois raivaamiseksi. Sama tulee mieleen seuratessa, mistä syytä ja millä eetoksella sakon muuntorangaistuslakia ollaan juuri nyt eduskunnassa muuttamassa.      Nyt koetaan enemmän tai vähemmän todelliseksi ongelmaksi se, että voimassa olevan lain mukaan esimerkiksi pikku näpistyksistä poliisin määräämät sakot voi jättää maksamatta ilman vankilaan joutumisen pelkoa. Vankeudeksi voidaan muuttaa vain tuomioistuinten määräämät sakot.      Poliisisiipi ja kokoomus antaisivat nyt tuomistumille mahdollisuuden muuttaa nämä poliisisakot vankeusrangaistuiksi.      Eilisessä HS:ssä rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen ja kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi perustelivat hyvin aikeen hölmöyden. Muuntorangaistuksen sakkojen mediaani on 400 euroa. Sakon muunnoista vankeuksiksi johtuvat kustannukset ovat 12 miljoona...

Viime vuosina on moneen kertaan ollut julkisuudesa esillä perustuslakivaliokunnan asema ja vaadittu peruslakituomioistuinta sen tilalle. On mielipiteitä vastaan ja puolesta. Nyt keskutelu on pulpahtanut esille työeläkeyhtiöiden asemasta perustuslain vaatimusten näkökulmasta. Viimeksi asiasta ovat kirjoittaneet muiden muassa   tänään HS:ssä entinen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusasioista vastaava ylijohtaja Jarmo Pukkila ja sosiaalivakuutuspolitiikan dosentti Olli Pusa. Molempien kirjoittajien mielestä vakuutusyhtöiden asemasta tarvitasiin remontti tai ainakin selvitys siitä, onko nykyjärjestelmä perustuslain muakinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä näin ei ole, vaikka sen kuultavina käyneet asiantuntijat ovat erimieltä, esimerkiksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Suomen kaltainen järjestelmä, jossa kansanedustajista kostuva ja eduskunnassa työskentelvä perustuslakivaliokunta toimii perustuslakituomioistumena on poliittisena lainkäyttöelimena kätevä ja hal...