2612. Kansanedustajien puheet isossa salissa

Joskus joutuu ihmettelemään, onko ihmisen sisään rakennettu geeneistä lähtevä ominaisuus puhua arjen joskus tärkeätkin asiat oman etunsa mukaisesti. Kun itsekin olen näin menetellyt, niin sallittakoon pari esimerkkiä. Esimerkkeinä käyköön Hjalliksen puoluejohtajien vaalikeskusteluissa kiivaasti esittämä toteamus, että miksei ravintoloita avata asiakkaille, kun samaan aikaisesti festareilla riehuu kymmeniä tuhansia käsien heiluttajia. Sama rataa puhu myös Maran puheenjohtaja ravintoloista.

Politiikassa tämä on tietysti jokapäiväistä sallittua lepää, sillä siihen kuuluu särmää tuova vastakkain asettelu ja puheen sanoittaminen mahdollisimman vetävästi. Tämä taito monesti paaluttaa politiikon uraa ja se jo yksinään takasi uudelleen valinnan. On vaikeaa selittää, mikseivät meidän nykyiset poliitikkomme pysty eräiden vanhojen veteraani verbaalikkojen sanalliseen naurunystyrät pintaan nostattaviin suorituksiin. Vanha Vennamo oli tämä alan kruunattu kuningas, joka kerran jouduttiin puheensa aikana kantamaan salista ulos. Hän jatkoi puhetta ulko-ovelle saakka.

Eduskunnan kyselytunnit puheineen ovat hiipuneet uutisten lukijoiden puheissa koviksi väittelyiksi. Tuskin ovat sitäkään, kun eräät kansanedustajat eivät puhu sanaakaan suuressa salissa. Erään jääkiekkoa edustavan herran ole kuulut, kuin kerran lukevan paperista tekstin, jossa Mikko Vilkastuskaan ei olisi saanut mitään selvää. Puolustukseksi täysistuntojen laahaavaan keskusteluun ei kelpaa edustajan omassa huoneessaan tapahtuva puheiden seuranta tai jokin muu työ huoneessaan. Monilta edustajilta asiantuntemus loppuu heti ihon alle.

Kaikesta huolimaata meidän edustajamme ovat huomattavasti keskiarvo suomalaista väkevimpiä puhujia, joiden oman alan tuntemus on hyvä tai he ottavat siitä selvää ennen puhumistaan. Meidän on oltava kiitollisia heille, koska he edustavat ylimmän tason demokratiaamme suhteellisen pienellä peruspalkalla. Sellainen edustaja ei ette vaikutusta, joka aina aloitta puheensa: ”Minä en ymmärrä yhtään mitään, mitä nuo puhuvat asioista, jotka jo ennestään ovat aivan sekaisin ja vielä sekavammaksi menee, mitä enemmän kuutelen keskustelua”.