Siirry pääsisältöön

2612. Kansanedustajien puheet isossa salissa

Joskus joutuu ihmettelemään, onko ihmisen sisään rakennettu geeneistä lähtevä ominaisuus puhua arjen joskus tärkeätkin asiat oman etunsa mukaisesti. Kun itsekin olen näin menetellyt, niin sallittakoon pari esimerkkiä. Esimerkkeinä käyköön Hjalliksen puoluejohtajien vaalikeskusteluissa kiivaasti esittämä toteamus, että miksei ravintoloita avata asiakkaille, kun samaan aikaisesti festareilla riehuu kymmeniä tuhansia käsien heiluttajia. Sama rataa puhu myös Maran puheenjohtaja ravintoloista.

Politiikassa tämä on tietysti jokapäiväistä sallittua lepää, sillä siihen kuuluu särmää tuova vastakkain asettelu ja puheen sanoittaminen mahdollisimman vetävästi. Tämä taito monesti paaluttaa politiikon uraa ja se jo yksinään takasi uudelleen valinnan. On vaikeaa selittää, mikseivät meidän nykyiset poliitikkomme pysty eräiden vanhojen veteraani verbaalikkojen sanalliseen naurunystyrät pintaan nostattaviin suorituksiin. Vanha Vennamo oli tämä alan kruunattu kuningas, joka kerran jouduttiin puheensa aikana kantamaan salista ulos. Hän jatkoi puhetta ulko-ovelle saakka.

Eduskunnan kyselytunnit puheineen ovat hiipuneet uutisten lukijoiden puheissa koviksi väittelyiksi. Tuskin ovat sitäkään, kun eräät kansanedustajat eivät puhu sanaakaan suuressa salissa. Erään jääkiekkoa edustavan herran ole kuulut, kuin kerran lukevan paperista tekstin, jossa Mikko Vilkastuskaan ei olisi saanut mitään selvää. Puolustukseksi täysistuntojen laahaavaan keskusteluun ei kelpaa edustajan omassa huoneessaan tapahtuva puheiden seuranta tai jokin muu työ huoneessaan. Monilta edustajilta asiantuntemus loppuu heti ihon alle.

Kaikesta huolimaata meidän edustajamme ovat huomattavasti keskiarvo suomalaista väkevimpiä puhujia, joiden oman alan tuntemus on hyvä tai he ottavat siitä selvää ennen puhumistaan. Meidän on oltava kiitollisia heille, koska he edustavat ylimmän tason demokratiaamme suhteellisen pienellä peruspalkalla. Sellainen edustaja ei ette vaikutusta, joka aina aloitta puheensa: ”Minä en ymmärrä yhtään mitään, mitä nuo puhuvat asioista, jotka jo ennestään ovat aivan sekaisin ja vielä sekavammaksi menee, mitä enemmän kuutelen keskustelua”.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

785. Isäni kätteleminen

Vuotta ennen Los Angelesin kisoja Taimi ja Anja kuolivat. Kättelin isääni ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen Anjan hautajaisissa. Vuoden päästä tapasin isäni uudelleen Kallen hautajaisissa. Abel istui tyynenä ja oli hyvin samannäköinen kuin Kalle eläessään. Perunkirjoituksessa selvisi Kallen ja Hiljan myyneen Taimille koko vähäisen omaisuutensa, koska isäni oli Juhanin mukaan jo saanut perintönsä.   Menimme sunnuntaina katsomaan Hauhonselän niemen kärjessä sijaitsevaa kesäasuntoa. Umpeen sataneella lumisella polulla vastaan tuli joku toinen katsoja, joka huikkasi ahkiotaan vetäen, että vesi oli kuulemma kalastukseen kelpaamaton ja järvi pohjaan saakka jäässä. Tästäkin huolimatta seuravana maanantaina teimme kaupat, vaikkei meillä ollut tietoa, mistä saisimme kauppahinnasta puuttuvan 100 000 markkaa. Jyväskylän säästöpankin pankinjohtaja ratkaisi asian meille myönteisesti, kun hän kuuli Ilonan olleen anoppini. Vasta keväällä jäiden sulamisen jälkeen näimme Hauhonse...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *