Abdulkarim piti rokotteiden panttaamista rikkaiden  harkittuna testinä, kuinka köyhät selviät ilman rokotteita. Jälkiviisaiden Janne Saarikivi, Maryan Abdulkarim ja Anna Perho mielipiteet pakko rokottamisesta jakaantuivat, kuin entisen rengin eväät, puolet minulle ja puolet isännälle. Kaikki olivat yhtä mieltä, että rikkaat valtiot sortavat tässäkin asiassa köyhiä maita. Nämä dollarit silmissä kiiluvat paholaiset eivät lupauksistaan huolimaata anna rokotteita köyhille maille. Saarikivi oikoi Abdulkarimia huomauttamalla, että lääkefirmat tässä rikastuvat etenkin, kun valtiot rahoittavat rokotteiden perustana toimivaa tutkimusta. Suomikin on näin tehnyt yhtiöittämällä nyt yliopistoissa tehtävän alan rokotetutkimuksen. Onneksi omikronmuunnoksen aiheuttama taudin kuva on covid19:ta lievempi. Itävallan soveltama ja nyt Saksankin suunnittelema pakko rokottaminen ei saanut Abdulkarimia hyvälle tuulelle. Hän silmät loistaen aivan, kuin oli löytänyt aarteen tyynyn altaan luennoi, että hän...

     Elisessä  A-studiossa käsiteltiin lasten  koulun aloittamista. Hallitushan on tehnyt päätöksen koulujen avaamisesta 14.5.2020. Kirsi Makkosen haastateltavana olivat professori Mika Rämet ja ylilääkäri Asko Järvinen. Nähtiin myös haastattelupätkä perheestä, jonka lapsi oli tartuttanut koko perheen. Makkonen aloitti intensiiviseen tyyliinsä lukemalla yhteenvedon saksalaisen professorin tutkimuksesta, jonka mukaan lapsi kantaa yhtä suuren määrän virusta kuin aikuinenkin tivaten syytä koulun aloittamiseen.       Professorit alkoivat tutkimuksen muistin varaisen referoinnin toteamalla, että satunnaisotoksena oli 60000 ihmistä ja näistä oli löytynyt 47 lasta, jotka kantoivat virusta yhtä paljon aikuinenkin, jos oli saanut tartunnan.  Makkosen yritys saattaa ko. tutkimuksella Suomen päätös avata koulut epäonnistuneeksi törmäsi siis seinään.T iivistelmästä puuttui olennainen tieto lapsen huomattavasti pienemmästä tartuttamisvaarasta, koska h...

     Alkuun on sanottava, että leviämisen nopeuteen ja laajuuteen vaikuttavat ennen kaikkea tartunta-alttius ja -tapa ja viruksen syntypisteen väestötiheys sekä ihmisten liikkuvuus. Tärkeintä on tietää, millaista ketjua pitkin tartunta on edennyt. Jos on vain yksi ketju, niin edetessään sillä on taipumus haaraantua, jolloin reitti muistuttaa haarautuvaa puuta oksineen sen tyvestä latvaan katsottuna. Jos viruspuu vain kasvaa oksineen, viruksen laajenemisen rajaamiselle ja laajenemisen estämiselle on hyvät mahdollisuudet. Jos viruksen leviämien pysyy yksittäisten ja erillisten ”puitten” alueella, torjunnalle ja rajaamiselle on samat mahdollisuudet kuin yksittäisen puun tapaukselle, mutta torjunta vaati monin kertaiset toimenpiteet edelliseen verrattuna.      Jos leviämien alkaa tapahtua puusta puuhun, silloin on jo järeiden toimenpiteiden aika ja vaadittavien toimenpiteiden määrä kasvaa jälleen. Jos tilanne kehittyy sellaiseksi, että virus pesii erillisiä me...

     Miksi kuume nousee ei varmuudella tiedetä.   Vuosi tuhannen alussa löydettiin kuitenkin inflammasomi, joka havaitessaan kehoon kuulumattomia aineita, lähettää ihmisen lämmönsäätöelimeen hoitamaan välittäjäaineita tilanneetta. Samalla maksa saa käskyn valmistaa tulehdusta sääteleviä proteiinia, muiden muassa CRP:itä. Pitkään jatkuneen tulehdustilan syy on kyllä tarpeen selvittää.      Kuume on arkielämässä merkki siitä, että nyt kannattaa levätä, työ ei suju, virheitää tulee. Lapsella kuume on hiukan eri asia kuin aikuisilla. Kun kuume lapsilla ylittä 40,5 C, pitää mennä lääkäriin. Lapsen kuumetta voi laskea tehokkaasti viileisiin ja kostutettuihin harsoihin kääriminen, sillä haihtuminen alentaa tunnetusti lämpötilaa. Pitkään jatkunut kuume on riskitekijä bakteerien leviämiselle jokaiselle.      Virusinfektiota seuraava joskus seuraava bakteeriperäien jälkitauti voi olla vaarallinen, esimerkiksi aivokalvoon kuume. ...