Syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu on jo nyt kriisiytynyt. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Lehtien yleisökirjoitukset ovat pullollaan valituksia luokkakokojen suurentamisen haitoista ja erityisluokkien puutteesta. Ylen teki  äskettäisen kyselyn kansanedustajille, joista 120 vastasi. Heistä 74 piti tähdellisenä,että tukiopetus ja  erityisluokat palautetaan ja tähän osoitetaan lisää rahaa.      Nyt tapahtuvan peruskoulun kurjistumisen taustalla on ilmiöoppimisen ja sen rinnalla kulkevan digitalisaation epäkurantti soveltaminen.       Samoilla linjoilla on opetustoimen ylitarkastajana vuosikymmenet toiminut Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta ( https://yle.fi/uutiset/3-10933859 ). Hän on hu...

     Kun vauva mene ensimmäistä kertaa neuvolaan, se on alku hänen yhteiselolle yhteiskunnan kanssa, yleensä myönteisissä ja ystävällisissä merkeissä. Hänen kasvamisensa kehittyessä yhteiselon sisällöt ja muodot vaihtelevat sen mukaa, kun ikää tule lisää ja mihin hän pyrkii omien ja yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa. Yleensä tavalla tai toisella yhteiselo jatkuu koko nuoruuden ajan muuttuen täysi-ikäisenä tavallisen kansalaisen asemaksi yhteiskunnassa. Muodollinen asema on muuttunut, mutta usein kyvyt laahaavat jäljessä.      Monille nuorille on osoittautunut vaaran paikaksi, jos hän ei suorita peruskoulua loppuun ja ammattikoulu ei suju tai se tule vietyä loppuun vailla motivaatiota huonolla todistuksella. Nuori ei huomaa itse, että hän on liukumassa pois yhteiskunnan positiivisesta holhouksesta. Kukaan ei enää kysy eikä tule kysymään, miksi matikan tehtävät on suorittamatta tai mikset tullut harjoituksiin tai miten sinulla yleensä mene...

     Tänään kyselytunnin ensimmäinen kysymys oli: ”Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä toisen asteen oppikirjojen hintojen alentamiseksi”. Sen käsittely yhdistettynä aiempiin kokemuksiin kyselytunneista osoittivat koko järjestelmän karu tilan.      Keskustelun tasoa voidaan kohottaa vaatimalla kysyjältä selvää kysymystä. Nyt kysymys kyllä useimmiten sisältyy puheenvuoroon, mutta kysyjä ei malta olla jättämättä sitä viimeiseksi lyhyeksi kysymyslauseeksi, vaan päättää puheensa jollain tosiarvoiselta pitkällä lauseella. Tällöin kuulijan ote asiaan herpaantuu ja vastaaja saa turhaan miettimisaikaa vastaukseensa.      Puhemies ei saisi sallia vastausta, jossa ei vastata kysymykseen lainkaan, vaan aina vaatia kysymykseen vastausta, olkoon vastaus sitten mikä tahansa. P S. Kukaan ei ihmetellyt, miksi oppikirjat muuttuvat joka vuosi, sillä ei eri aineet sentään niin nopeasti edisty, ettei vuoden takainen tieto kelpaa. Kustantajat painavat, opp...