Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella yhteiskunnallinen merkityt tekstit.


1918. Neutraalin, tasapaksun hallinnon loppu

     Toimikunnan asettaminen oli merkki neutraalia hallintoa korostavan kehittämisotteen väistymisestä. Ensimmäistä kerta toimikunnan kokoukseen kutsuttuna en tarkasti ottaen tiennyt, mikä roolini tulisi olemaan. Kokous pidettiin valtion hallinnon kehittämiskeskuksessa. Tiesin vain, että virkamiehistä piti tehdä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, laatu- ja kustannustietoisia ja hyviä henkilöstöjohtajia. Nyt alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt. Kaksitoista viikkoa kestävää koulutusohjelmaa kutsuttiin JOKO-seminaariksi, jonka vetäjäksi jouduin.      Ylijohtaja toimi seminaarin kuraattorina. Jonkin verran aiheutti sekaannusta hänen tulonsa saliin kommentoimaan keskeneräisiä luentoja ja keskusteluja tuntematta niiden taustoja.      Pulmaksi nousi seminaariviikkojen yhteen sitovien näkökulmien ja kantavien teemojen ylläpitäminen. Tätä si...

1613. Kreikka huijasi myös vaalituloksellaan

     Joku on kuvannut tiedon määrän kasvua sanomalla New York Timesin sunnuntainumeron sisältävän niin paljon tietoa, että se riitti renessanssi-ihmiselle koko elämäksi.      Painettu media- ja some-sanomat sisältävät pääasiassa yhteiskunnallista tietoa. Se on kaikkein merkittävin tiedon laji, koska sen perusteella tehdään monet tärkeät poliittiset päätökset. Niinpä on otettava vakavasti nyt jo melkein sloganin asemaan kohonnut hokema, että yhteiskunnallisesti totuuden mukaista tieto on sitä tietoa, mitä vallassa olijat sanovat sen olevan.      Hyvä esimerkki tästä oli elin Kreikassa pidetyt vaalit troikan esittämistä jatkorahoitusehdoista. Yhteiskunnallista tietoa esitti Yle tv1:n eilisissä iltauutisissa prof. Vesa Puttonen toteamalla, ettei ei ole edes esitystä, josta äänestää, koska sopimusmääräaika on kulunut umpeen. Asiallisesti se on näin, mutta totta kai kreikkalaiset äänestivät viimeksi voimassa olleesta esityksestä. Puttose...

1212. Sähkön puhelin myynti

     Tilanne, jossa sähkön myyjä soittaa asiaakkalle tarjotakseen sopimusta, on asiakkalle yllätävä ja paljon tieto vaativa päätöksen tekohetki. Hänen pitäisi tietää muutamassa kymmenessä sekunnissa, mikä on hänen kulutuksensa, sähköyhtiönsä, onko hänen sopimuksensa määräaikainen, jos on, milloin se pääätyy, vai toistaiseksi jatkuva,   mikä on hänen sopimuksessaan sähkön perusmaksu sekä yö- ja   päiväsähkön hinnat ja mikä on yleesä sähkön marrkkinatilanne. Vanhemmilla henkilöillä tämä saataa   päätä huimaa.  Tilanne paranisi sillä, että puhelin myynti kiellettäisiin, kuten kännykkäliittymissä on tehty. On yksi mutta. Silloin myös sähköyhtiöt eivät voisi tedä 14 vuorokauden kuluttua vastatarjouksia puhelimitse.    

1197. Stubbin twiitti Talvivaarasta

     ”Kiitos Talvivaara! Vastoinkäymisistä huolimatta hienoa toimintaa. Oli hienoa kuunnulla ja keskustella. Täysi tuki hallitukselta”.       Miksi tämä herätti kiivasta protestointia IS:n verkkosivulla? Sehän on päällisin puolin aivan OK.      Hän   kirjoitti sen käytyään tutustumassa   ministeriryhmän vetäjänä konkurssiin menneeseen Talvivaaraan. Talvivaara on herättänyt ja herättää edelleen hyvin ristiriitaisia ja monipolvisia mielipiteitä, jopa tunnekuohuja. Voi myös olla, että monet vääryyttä kärsineet joutuvat maksamaan pelkillä tunteillaan kohtaamansa epäoikeudenmukaisuudet.      Nyt voidaan kysyä, miten pääministerin twiittimaailma voi kohdata järkevällä tavalla traumaattista ja monikasvoista Talvivaara, ylipäätään monimutkaisia ja vaikeita yhteiskuntaa vaivaavia ongelmia.      Ex-puoluesihteeri Tujunen puolusteli   ihailevaan sävyyn 7. 11. Press...

1124. Se raatelee kuin kirkas hiljaisuus ministerin työtä

     Jälkiviisaat-ohjelmassa Aamu-TV:ssa eilen se selvisi. Toimittajat Erola,   Karvala ja   Pettersson puolustivat toimittaja Sanni Grahn-Laasosen valintaa ympäristöministeriksi.      Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemusta. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen. Stubbin nimityskaruselissä pitänee olla myös alla keski-ikäinen. Sen jälkeen kelpaa.      Ministerin tärkein ominaisuus on ymmärtää yhteiskunnallisia prosesseja, miten yhteiskunta toimii. Toiseksi hänen oltava perillä, miten päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee. Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ja viedä kantansa päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä vakuuttava. Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus- ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi valmistellaan. Poliittinen ministeri toimii näissä teht...

567. Asiantuntijaorganisaation johtaminen

Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että johtaja on taksimies, siis asiantuntija. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä. Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu. Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset oli hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään. Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seurannasta. Se miten hän tavoitteen asettaa, on oma tieteen lajinsa. Yleensä tähän prosessiin on syytä ottaa mukaan yksikön asiantuntijoita. Miettiessään mitä keinoja oululaisen esimies soveltaa alati muuttuvissa johtamisopeissa, hän voi muka...

532. Kela käy kuin kello, omalla ajallaan

Kela on suoraan eduskunnan alainen laitos. Se on vahva   asema. Kelalla onkin tärkeä tehtävä. Se   hoitaa erilaisten sosiaaliturvaan kuuluvien tukien maksamisen ja tekee alaansa kuuluvaa tutkimustyötä. Laitos on toiminut ja toimii jatkosakin uransa jättävien politiikkojen virkanimityspaikkana, viimeisimpinä keskustan Jorma Huuhtanen ja Liisa Hyssälä. Listaa voisi jatkaa pitkään. Näin on ja tulee olemaan. Sitä ei muutta Sipiläkään. Kelan kovapäisyyttä, millä on hyvätkin puolensa, osoittaa se, että siihen ei pysty mitkään ulkopuoliset kehittämislirutukset. Se on kokeiltu muiden muassa monilla konsulttiprojekteilla. Tähän saattaa joku rautainen johtaja todeta, että niin pitää ollakin, ei konsultit meitä määräile. Sivullinen voi tähän huomauttaa että, kun laitokseen kerran nimitetään yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä ihmisiä, kyllä heidän pitäisi julkisuudessa ottaa kantaa päivän kysymyksiin. Missä viipyvät Hyssälän näkemykset sote-uudistuksesta? Voi asian k...

466. Viron etumatka Suomeen

Viron presidentti Toomas Ilves lähetti sanattomia terveisiä illan pääuutissa Suomen päättäjille: miksette seuranneet meitä heti itsenäisyytemme jälkeen. Tähän voidaan kommentoida, että Suomi oli näkymättömästi, mutta voimakkaasti mukana auttamassa Viron istenäistymistä opeusministeriön Siikalan johdolla   kulttuuriin kainalosauvoilla. Mutta pääkysymys on :miksi Suomi jäi jälkeen Virosta. Pitänee ottaa huomioon kaksi eri tasoa: yhteiskunallinen ja hallintotekninen. Yhteiskunnallisesti Viro otti pikkuyhdysvaltalaisen tien eikä siihen ole nokan koputtamista, mutta hallintotekinen jälkeen jääminen kaivertaa yhtä. Viron etumatka johtuu paljolti suomalaisten johtavien virkmiesten jonkin asteisteta ylimielieyydestä Viron nuorekasta virkamiesjohtoa kohtaan, jolla oli asennetta kohti parempaan, irti neuvostosysteemistä.   Tämä näkyi muiden muassa Hausin konsultoinnissa Virooon.   Oltiin kuuluisia isoveljiä, vaikka virolaiset jo 1990-luvun puolivälissä tekivät suomal...

450. Poliittisista nimityksistä poliittisiin eroamisiin

Kevan Ailuksen nimittäminen ja eroamien olivat poliittisia tekoja. Edellisen möynsi Ailus itse ja jälkimmäiseen johti Rädyn hätäily. Sipilä sanoi, ettei nimiä Ailuksen tilalle tipu. Mikko Paateron eroamisvatimus oli poliittinen näytelmä, jossa ministeri Räsänen nerokkaasti lupasi luottamusta  poliliisiylijohtajalle niin kauan, kun tämä on tehtävässään. Paatero perusteli virassa pysymistään yhtä nerokkaasti toteamalla näin voivansa kokoanisvaltaisesti johtaa poliisia. On jo kauan tiedetty, etteivät räikeimmät poliittiset nimitykset kestäisi korkeimmissa oikeusasteissa, jos niin pitkälle joku pääsisi. Oikeuskanslerit syystä tai toisesta eivät ole jo nimitysvaiheessa asiaan puuttuneet. Julkisuudessa on esitetty, että poliittiset nimitykset ovat vähentyneet. Jollakin taholla olisi tästä varmaankin esittää tilastoa. Joka tapauksessa ministeriöissä  poliittisten avaustajien määrä on kasvanut jo yli sataan. Ennen pitkään tämä on kestämätöntä kansliapäällikkön johdolla tapahtuva...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *