Kaikki faktat ovat pöydässä: tietokannoissa, mediassa, somessa, asiantuntijoilla, asiantuntija-pooleilla, yliopistoilla, edunvalvontaryhmillä, ministeriöissä, eduskunnan tietopalveluissa. Miellä on koulutusta, pisa-menestystä, raaka-aineita, toimiva yhteiskuntajärjestelmä. Tiedämme tarkkaan ongelmamme.   Tästä huolimatta viennin rakennemuutos ei näytä onnistuvan, vaan taannumme jonnekin 1900-luvun lopun tasolle. Miksi? Täytyy kysyä uudestaan, tunnistammeko ongelmamme. Tässä kohtaa kannattaa kääntää pää verrokkimaihimme Ruotsiin, Englantiin, Saksaan ja jopa Viroon. Nämä menestyvät. Mitä näillä mailla on sellaista viennin toimintaympäristössä, mitä meillä ei ole. Kysymys viennin ongelmista saattaakin kääntyä kysymykseksi viennin esteistä. Verrokkimaillamme on jättimäisen pitempi ja monipuolisempi kokemus kansainvälisyydestä kuin meillä. Tämä puute voi olla kohtalonomaista tilanteessa, jossa maapalloistumisen merkitys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti ja joho...

Näin Pisa-tutkimuksen aikana on hieman vaarallista sanoa elämän olevan sattumasta kiinni. Tähän onkin heti lisättävä, että myös jokaisen arkielämä noudataa omassa mitassaan ja olosuhteissaan luonnon lakien pitkiä kaaria, ei pelkkiä sattumien todennäköisyyksiä. Elämä alkaa ja loppuu aivan samalla luonnon varmuudella, kuin avuruuslakien mukainen tähtisumun meteoriitti tuo sattuma siivillään elämän aineksia aminohappoina ympäri avaruutta. Kohtaloon  uskova umpi optimisti pelimanni sanookin, että sattuman pirskeet tekevät ihmiselämästä seikkailun, johon on vain heittäydyttävä. Aurinko paistaa ja tie vetää. Kylän vanhin voi huomauttaa tähän, että pitää olla myös omia evätä mukana, ettei tarvitse painaa kaasua lisää, kun puut suurenee. Lopulta tulee suurin puu vastaan. Kylän viisain huokaisee, ettei ole olemassa suurinta puuta. On vain  pyrittävä omalla kouluttautumisella ja työllä luomaan  polku, jota pitkin elämä menee välttäen suuria puuita. Kun on apetta mukana voi sunn...