634. Kummallinen tilanne ydinkysymyksessä – viennin edistämisessä

Kaikki faktat ovat pöydässä: tietokannoissa, mediassa, somessa, asiantuntijoilla, asiantuntija-pooleilla, yliopistoilla, edunvalvontaryhmillä, ministeriöissä, eduskunnan tietopalveluissa.

Miellä on koulutusta, pisa-menestystä, raaka-aineita, toimiva yhteiskuntajärjestelmä.

Tiedämme tarkkaan ongelmamme.  Tästä huolimatta viennin rakennemuutos ei näytä onnistuvan, vaan taannumme jonnekin 1900-luvun lopun tasolle. Miksi?

Täytyy kysyä uudestaan, tunnistammeko ongelmamme. Tässä kohtaa kannattaa kääntää pää verrokkimaihimme Ruotsiin, Englantiin, Saksaan ja jopa Viroon. Nämä menestyvät. Mitä näillä mailla on sellaista viennin toimintaympäristössä, mitä meillä ei ole.

Kysymys viennin ongelmista saattaakin kääntyä kysymykseksi viennin esteistä. Verrokkimaillamme on jättimäisen pitempi ja monipuolisempi kokemus kansainvälisyydestä kuin meillä. Tämä puute voi olla kohtalonomaista tilanteessa, jossa maapalloistumisen merkitys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti ja johon verrokkimaillamme on valmiit historian hiomat reseptit ja toimintamallit ja meillä ei ole näitä.  

Vastaan väittäjä voi sanoa, että meillä on ainakin  kaksi sukupolvea, joilla on täydet valmiudet toimia kansanvälisessä ympäristössä. Tähän puolestaan voidaan todetta, että esimerkiksi Ruotsin maabrändi on vuosisatojen myllyssä kasvanut aivan omaan luokkaansa meihin verrattuna.

Meille ei jää käteen kuin osaamispääomamme nykyistä tehokkaampi käyttö ja tiivis integroituminen globaaliin kaupankäyntiin. Budjetti- ja finanssitalouden keinot vaikuttaa tässä tilanteessa reaalitalouteen ovat hyvin rajalliset