Siirry pääsisältöön

828. Juhannusaattona viinillä



 Perttunen kutsui luokseen kertomaan, miltä konsultin silmin tilanne ministeriössä näytti. Se näytti hyvältä verrattuna mihin tahansa ministeriöön. Perttunen halusi muutoksia osastojen johtamiseen. Hän kannatti delegoivaa johtamista pitäen kuitenkin poliittisesti tärkeät asiat omissa käsissään. Papereita ja suunnitelmia kyllä syntyi. Tätä en sanonut Perttuselle. Hänen kysyessä, mitä mieltä olin maan jakamisesta 17 maakuntaan, olin vähän vaivaantunut, sillä en nähnyt niillä olevan todellista merkitystä. Toki ne antoivat identiteettiä ja loivat yhteenkuuluvuutta. Hyvä oli, jos ne eivät aiheuttaneet liikaa byrokratiaa. Myöhempi kehitys osoitti Perttusen olleen oikeassa.
Tällä välin Perttusen sihteeri Carita oli tuonut viinilasit ja pullon pöytään. Perttunen kertoi skoolatessamme olevansa tyytyväinen konsultointiini. Kävellessään katsomaan ikkunasta Säätytalon puistoon hän alkoi mietteliäästi puhua johtoryhmien perustamisesta. Niitä olimme porukassa kaavailleet jo pitkän aikaa. Se oli keino saada riittävää yhtenäisyyttä monialaiseen ministeriöön. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä, että ministeriössä oli johtoryhmä, jota johti ministeri ja hänen poissa ollessaan kansliapäällikkö. Se oli yleinen käytäntö. Sen sijaan toimiala-johtoryhmät olivat harvinaisia. Turvallisuusasioille, yleiselle hallinnolle ja aluekehitykselle sekä sisäiselle hallinnolle perustettiin nyt omat johtoryhmänsä. Neljä johtoryhmää ehkä tuntui liioittelulta, mutta niin selkeät tehtävät niillä kaikilla oli, että ne olivat perusteltuja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *