Siirry pääsisältöön

822. Ministeriö haisi mädälle



Kirkkokadulla täydellä teholla pyörivä sisäministeriö tuli minulle niin tutuksi, että vahtimestari antoi minun pysäköidä autoni alakerran kovasti halutuille paikoille. Kellari oli kolkko ja haisi märälle betonille. Konsulttisopimukseni oli niin lavea ja ympäripyöreä, että piti tehdä melkein mitä vain, mikä vähänkin viittasi kehittämiseen. Tästä seurasi, että Perttunen käytti työpanostani milloin minkinlaisiin tehtäviin. Sisäministeriön konsulttina vähitellen jouduin ulkoisen asiantuntijan rooliin, jossa otin kantaa puhelimessa, telefaksilla ja kokouksissa esitettyihin kysymyksiin. Piti korjailla budjettitekstejä, kommentoida työjärjestysuudistusta, luonnostella tulostavoitteita, kuunnella Perttusen pohdintoja maakuntajaosta.
Ministeriön johtoryhmän kokouksiin tultiin aina samassa järjestyksessä: Olli Urponen, Pekka Myllyniemi, Olavi Lantto, Juhani Nummela, Risto Veijalainen, Pekka Kilpi ja Juhani Perttunen. Istumajärjestyskin muotoutui samaksi. Nummelalla oli usein Perttusen kannasta poikkeavia käsityksiä aluehallinnosta. Kilpi pyrki saamaan käsiinsä myös aluehallinnon. Olihan hän hallinto-osaston päällikkö. Kokouksissa Perttunen oli käsittämättömän sitkeä kompromissien etsijä antaen itse kunkin puhua rauhassa mielipiteensä loppuun ja tehden sen jälkeen päätöksensä, mitä ennen hän usein kysyi: ”Mitä mieltä Huttunen on?” Tulosohjausta koskevissa kokouksissa hän pyysi minua käyttämään puheenvuoron ennen päätöstään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *