Näin toivon katsellessani hallituksen leikkauslistaa. Sitä enemmän toivon herran muistavan meitä keskikertaisia, mitä tarkemmin katson leikkaajien miesjoukkoa. Kaikki noin nelikymppisiä hyvin toimeentulevia herroja, marinoituneina puolueiden sanakari hautomoista. Tumma puku ja vakaa katse, jota voi joskus joitain miellyttää, mutta useimpia haavoittaa. Luettuaan HS:n jutun budjettikurimusten syntymisestä näyttää vahvasti siltä, kurjistamiset on tehty roiskien avain, kuin valloituskamppailussa tehdään välittämättä ja ennen kaikkea tietämättä, miten köyhä ja keskinkertainen kansa lakoaa ja siinä samalla tukevaisuuden toivot opiskelijat johtuvat miettimään, valmistutaanko ollenkaan vai vanhoilla päivillä ennen kuolemaansa. Ikävää on myös kuulla hallituspuolueen edustajan sanovan, että arvonlisäveron korotuksen jälkeen maamme on keskikastissa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vain Unkari on meidän yläpuolellamme 27 prosentin verollaan. Tämä vero niittää tasaisesti kaikkia, niin kuin halli...

     Tämä ei ole moite perusomalaisten pitkäaikaiselle puheenjohtaja Soinille, vaan yritys kertoa, kun joutuu johtamaan, yhtenä monista, usealla eri tavalla muotoaan muuttavan kansaryhmän poliittisia pyrkimyksiä ja niiden ympärille rakennettua puoluetta.      Sotien jälkeen osa kenttäharmaisiin pukeutuneista jäi seisoskelemaan ja seilaamaan yhteiskuntaan ilman sen kummempaa päämäärä. Pitkin ja poikin maata, etenkin maaseudulla jolkotteli runsaasti tilapäistöissä pyrähtäviä kulkumiehiä, jotka aamumulla isännältä rahat saatuaan lähtivät pullon ostoon. Osa evakoista kuka mistäkin syytä jäi joutomiehiksi. 1960-luvun maaltamuutto lähiöihin lisäsi irrallisuuden tunnetta. Osa sopeutui ja osa palasi tai muutti Ruotsiin 400000 muun jo maahan muuttaneen suomalaisen perään. Osa palasi Ruotista. Sosiaalinen kierto ja ihmisten asettumien paikoilleen olivat myllerryksessä.      Tämä karkeasti kuvattu yhteiskunnallinen sosiaalinen prosessi synnytt...

     Etenkin näin ennen vaaleja vähäosaista puhuminen ja vähäosaisena oleminen näyttävät menevän sekaisin. Noin 40 prosenttia suomalaisista ansaitsee vähemmän kuin 20000 euroa vuodessa ja 90 prosenttia vähemmän kuin 50000 euroa vuodessa. Kansaedustajat ja ministerit ja johtavat virkamiehet kuuluvat 10 prosentin hyvätuloisten joukkoon, ylimpään desiiliin.   He kyllä puhuvat vähäosaista kauniisti, mutta ajatukset ja teot ovat muualla.      Median voima mielikuvien luojana on valtava. Suomen kaikki tv-yhtiöt ovat oikeistovetoisa. Sieltä ei ole tullut eikä näytä tulevan kunnon yhteiskunnallista analyysia Suomen tilasta. Sen sijaan jatkuvasti esitetään katsauksia taloustilanteen kurjuudesta, työpaikkojen ja yrittäjyyden tähdellisyydestä, välittämisestä, vastuullisuudesta, jne. jne.      Käytännössä tämä on johtanut siihen, että valtaosa Suomen kansasta ei saa ääntään mitenkään kuuluville eikä sen viestejä oteta vakavasti. Omaishoita...

Ei voi välttyä huomaamatta yhtäläisyyttä valtion 1990-luvun ict-hajaannuksen ja nykyisen sote-sotkun välillä. Holkein vetämä oikeistohallitus ei halunnut valtiojohtoista ict:tä edes sen omiin järjestelmiinsä, vaan yritysvetoisen. Jälkimmäisen aiheuttamat karmeat yhteen sopimattomuuden ongelmat ovat paistatelleet julkisuudessa kuin joka keväiset pälveet. Valtion menetykset ovat olleet miljardiluokkaa. Jos muista hallituspuolueista ei löydy munaa, kokoomus tahallisella viivyttelyllään vänkää perusterveyden hoidon yksityiselle sektorille. Julkiset palvelut on tällä tavalla helppo kuihduttaa köyhälistön hätäavuksi  sairauksilleen. Kun julkinen sektori päästetään rapistumaan, loppu näivettyminen tapahtuu kuin itsestään. Sen osaaminen ja vetovoima loppuvat. Demareilta vaaditaan nyt kanttia. Stoppi sotelle. Jos hallitus kaatuu, antaa kaatua. Ennen aikaisissa vaaleissa kukaan ei tehdä, miten niissä käy. Ne voivat olla Urpilaisen pelastus.

Käydessäni 2000-luvulla kertomassa Suomen julkisen sektorin kehitysnäkymistä Viron eliitille tunnelmassa oli jotain pelottavaa. Se ei johtunut kurjasta laivamatkasta, vaan sävystä, jolla johtohenkilöt suhtautuvat maan kehittämiseen ja tulevaisuuteen. Oli päätä kylmäävää huomata, miten he aikoivat viedä nousevaa Viroa eteen päin keskiluokan ja köyhälistön unohtaen. Päämäänä oli  rakentaa maasta pikku yhdysvalaat: verot ja sosiaaliturva alas ja kunkin oma vastuun korostaminen äärimilleen elämästään. Menessäni järjestäjien kanssa torilla syömään kohtasin maan valtiovarainministerin Siim Kallasin. Ilma oli kolea ja lokit kirkuivat. Keskustelun päätteksi minulle tuli sellainen olotila, että hyppäsin taksiin  ja suuntasin  satamaan. Illalla a-studiossa  oli kuvaava esimerkki siitä, mitä Viron virkamiehet ajattelevat ja miten he  toimivat. EU-rahoilla rakennetun vankilan avajaisissa ensimäisenä näytettiin yleisölle ja vangeille videopätkä, miten vankilamellakkaa to...