Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella käräjäoikeus merkityt tekstit.


2297. Kittilä taas.. Lapin käräjäoikeuden Kittilä-päätöksessä näkyy maakuntahenki

     Tapaus alkoi 2013 Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän tehdessä poliisille tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön harjoittamasta kilpailuttamisesta, jossa toimitusjohtaja Jouni Palosaari olisi menetellyt lainvastaisesti. Jupakan seurauksena kunnanjohtaja Mäkelä erotettiin laittomasti, mistä hän sai myöhemmin oikeuden määräämät korvaukset. Myöhemmin syyttäjä nosti kanteen 27 Kittilän kuntapolitiikkoja vastaan lukuisista väärinkäyttöepäilyistä. 1.7.2019 Lapin käräjäoikeus vapautti kaikki epäillyt puuttuvan näytön ja puutteellisen lainsäädännön takia ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006161967.html ).      On selvä, että näin perustavaa laatua oleva tuomio, joka koskee lähes kaikkia kunnan luottamusmiehiä ja jolla on periaatelista merkitystä kunnan itsehallinnolle, on käsiteltävä ylemmissä tuomioistuimissa. Syyttäjä valittaakin.      Tässä vapauttavan tuomion tarkastelussa ei voi ohittaa Lapin käräjäoikeuden roolia toimia alioikeutena Utsjoe...

2040. Viisi korkea-arvoista poliisijohtajaa syytettynä Helsingin käräjäoikeudessa

     Poliisiorganisaatio kuuluu niihin valvontaa ja pakkovaltaa käyttäviin viranomaislaitoksiin, joissa organisaatiokulttuurilla on melkoinen vaikutus kyseissä organisaatiossa päivittäin tehtäviin päätöksiin ja toimintoihin. Tämä näkyy erityisesti nimityksissä ja päivittäisen työn organisoimisessa.      Lähes aina poliisissa nimitys tehdään sisäisenä rekrytointina. Jokainen nyt syytettyinä oleva korkea-arvoinen poliisijohtaja on rekrytoitu näin.        Mitenkään etisestä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, nykyistä KRP:n johtajaa Robin Lardotia, nykyistä Helsingin poliisilaitoksen johtajaa Lasse Aapiota, hänen edeltäjäänsä Jukka Riikosta sekä Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota syyttämättä , he hyvin todennäköisesti jatkoivat opittua kulttuuria astuessaan uuteen ylennettyyn virkaansa ja antoivat perustoiminnan rungon pyöriä entisellään.       Miksi poliisiorganisaatiossa jyllää vanha kulttuuri?...

2098. Tuomiotko tuurista kiinni

     Viime päivinä on noussut esiin tuomioistuin laitosten kokemattomien tuomareiden antamat tuomiot ja tähän liittyä tuomareiden koulutus ( https://yle.fi/uutiset/3-9775711 ) . Koulutus on kiistämättä riittämätöntä ja hajanaista eikä sen organisointi ole selkiytynyt, mikä kuluttaa ja missä.   Ei näytä uskottavuuden kannalta, jos poliittinen ministeriö järjestää sitä. Myös Jyrki Virolainen on kritisoinut tuomaritilannetta ( https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/2017/08/60-ylen-kohujuttu-kokemattomista.html ).      Nämä epäkohdat peittävät kuitenkin alleen paljon vakavamman tuomioistuinlaitosten riippumattomuus ongelman, joka johtuu siitä, että tuomioistuimet ovat suoraan oikeusministeriön alaisia hallinnollisesti.   Tuomioistuimet ovatkin riippuvaisia poliittisen oikeusministeriön niille osoittamista resursseista, jotka sovitaan oikeusministeriön ja tuomioistuimen välisessä tulosneuvottelussa. Onhan tällainen sopiminen ulos päin omituisen nä...

1965. Helsingin hovioikeuden sopimaton kielenkäyttö syytettyjä ja puolustusta kohtaan

     Helsingin hovioikeuden eräiden henkilöiden sopimaton kielenkäyttö puolustusta kohtaan ja seksuaalinen häirintä ovat nyt hovioikeuden itsensä tutkittavana. Jo10.8.2013 HS:n pääkirjoitussivulla epäiltiin, onko tämän kaltainen tapahtuma sattunut ensimmäisen kertaa ja ,onko sisäisen tutkimuksen riittävä. On mahdollista, että epäasiallista käyttäytymistä on jatkunut jo pitkään, kuten erään käräjäoikeiden tapahtumat osittavat.      On mahdollista, että Helsingin epäillyssä taataa olla  perää, mutta tutkinta saattaa ontua, sillä oikeushallinnolta puuttuu elin, joka selvittäisi tällaisia tapauksia. Tapaus ei ole ainutlaatuinen tuomioistuimissa. Viimeksi länsisuomalaisessa käräjäoikeudessa. Vaikka nyt eletään niukkuuden keskellä ja kaiken laisten virastojen perustaminen on vastatuulessa, tulevassa kehysriihessä olisi linjattava tuomioistuinviraston perustamisen mahdollisuutta. (http://yle.fi/uutiset/tuorei...

1896. Edunvalvojan paperit käteen

      Aloin välittömästi ottaa selville, miten edunvalvojaksi pääsi. Soittaessani Helsingin käräjäoikeuteen sain selkeät ohjeet. Hankin kopiot isän sairauskertomuksista, jossa oli mukana myös Malmin terveyskeskuksen kyseenalainen diagnoosi epilepsiasta sekä isän, Leenan ja minun virkatodistukset ja isän ja Leenan suostumukset asiaan.      Isän nimen saaminen paperiin oli monimutkainen toimenpide hänen epäillessä kaikkia, välillä harhaillen omissa maailmoissaan. Juuri ennen harakanvarpaidensa piirtämistä hän oli varma, että touhumme oli osa keskusrikospoliisin häneen kohdistuvaa vakoiluhanketta. Hänet aiottiin myrkyttää, koska oli ollut mukana asekätkentäjutussa. Konepistoolit oli kätketty juuttisäkkeihin Pennalan perunakuopan betonilattian alle.      Tämän salahankkeen kuultuani aloin toimia entistä tarmokkaammin edunvalvonta-asiassa. Soitin käräjäoikeuden tutulle tuomarille ja lupasin liittää hakemukseeni taloudelliste...

1895. Jylhä ylevyys laamannin kasvoilla

      Perillä laamanni oli huoneessaan vastassa ja puristi jäntevästi kättäni ja pyysi istumaan pyöreän pöydän ääreen. Pienen hetken laamanni tuijotti pöytää kuin keskittyäkseen kasvattamaan karismaansa. Tällä välin keski-ikäinen tahtovan näköinen nainen toi kahvit ja istuutui tottuneesti viereemme. Hän oli osastosihteeri. He hyväksyivät päivän agendani.      Kokoushuoneessa puhuin taas kerran hyvän johtamisen periaatteista ja siitä, millainen oli hyvin johdettu yksikkö, mikä sai kielet kirpoilemaan sinne tänne. Johtoryhmästä kertoessani vaadittiin heti sen kokoontumista, muttei tiedetty, ketkä siihen kuuluivat, jolloin laamanni alkoi luetella nimiä. Keskusteluissa kävi ilmi, että oli käskemistä alakertaan, tiedon pimittämistä, valehtelua, sattumanvaraista töiden jakoa, luvatta poissaoloa, epämääräisiä ylityöpalkkoja, osastosihteerin määräilyä – siis todellinen sekamelska.

1451. Lapsiraiskaukset ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

         Kansanedustaja Hakkarainen oli kovin kiihtynyt eilen eduskunnan kyselytunnilla huitoessaan saamaansa omaa ehdollista tuomiopaperiaan. – Ei tunnut missään, täällä sitä ollaan, hän saarnasi. Samalla hän ihmetteli vuolaasti, miksi hänen vaalialueellaan tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta tekijä ole selvinnyt ehdollisella tuomiolla.      Kansanedustajat äityivät tästä ihmettelemään, miten eri puolilla Suomea eri käräjäoikeuden antavat samankaltaisista rikoksista ankaruudeltaan aivan erilaisia tuomiota.      ”Suomessa on riippumattomat tuomioistuimet, eikä oikeusministeriö voi ohjata tuomioistuinten rangaistuskäytäntöjä”, vastasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuttuun tapaan rutiininomaisesti..      Tosi asiassa kyllä oikeusministeri puuttuu. Ministeriö tekee sitä pehmeällä vaikuttamisella järjestämällä tuomarikoulusta. Tämä on lainsäätäjältä jossain määrin kyseenalaista puuttumista r...

1193. Alueorganisaatiot – maakunnat

     Joku viisas on sanonut, ettei tulevaisuutta kannata suunnitella, koska   tulevaisuus ei ole totta. Ota tuosta selvää.      Selvää kuitenkin on, että Suomeen on rakennettu ja ollaan rakentamassa enemmän tai vähemmän maakunnallisia jakoja seurailevia organisaatioita. On aluehallintovirastot, ely-keskukset ja maakuntien liitot. On olemassa vielä muitakin kuten käräjäoikeudet ja vankeinhoidon alueyksiköt.   Uutena joukkoon tulee sote-alueet ja niiden alaorganisaatiot.      Jos kehitys jatkuu vuosikymmeniä saman kaltaisena osittaisuudistusten kautta tapahtuvina suurhankkeina , lopputulos voi olla pirstaleinen, epätaloudellinen eikä välttämättä vastaa yhteiskunnan tarpeita      Joka tapauksessa alueellisten organisaatioiden tulevaisuuden hahmot pitää nähdä heijastuksina yhteiskunnallisesta kehityksestä ja tunnistaa, että alueorganisaatiotkaan eivät ole   milloinkaan parhaalla ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *