Tutustuessa tarkemmin Naton roolin Euroopassa silmään pistää eräs merkittävä havainto. Natomaita on Euroopassa 27 ja näiden maiden rahoitus osuuden pitäisi olla kaksi prosenttia btk:sta, mutta se vaihtelee hurjasti 0,3 prosentista kahteen. Suomen liittymien Natoon merkitsi puolustusmenojen lisäämistä 1,34 prosentista ainakin kolmesta neljään prosenttiin eli kolminkertaistamista. Euroina puolustusbudjetti olisi noin neljän miljardia euron luokka. Tietysti Suomi voi muutaman itämään tapaan pitää osuutensa menoista hyvin pienenä, mikä ei luonnollisestikaan silloin helpotta maamme osallistumista Natoon kokouksiin ja operaatioihin kaikilla tasoilla.      Toinen seikka on, miten kansa tulisi hyväksymään Natoon liittymisen. Nyt sen mielipide on selvä eli noin 60 prosenttia kansasta vastusta Natoon liittymistä. Ja on varma, ettei Natoon liitytä ilman kansa äänestystä. Miksi näin. Siksi, että tavallisen kansalaisen on helppo ymmärtää ja nähdä tässä tilanteessa...

     Päivän HS:ssä (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005754740.html) oli Saska Saarikosken mainio haastattelu MIT:n professorilta  nobelistiBengt Holmströmiltä. Se sisälsi paljon työelämässä ja politiikassa varteen otettavia huomioita ja ajatuksia. Pari näkökulmaa pisti erityisesti silmään. Erityisesti opiskelussa hän korosti priorisoinnin tärkeyttä ja liiallista avoimuutta politiikassa.      Hän varoitti sinne tänne opiskelemista, jossa kaikkea on vähän, mutta ydin puuttui. Hyvä pointti.      Toinen huomion arvoinen seikka koski politiikkaa. Hän näyttää antavan tukensa vahvalle karismaattiselle johtajalle, joka toiminta tavoissaan lähentelee diktatuuria. Kuten hän itse toteaa, hän toistaa samaa, mitä presidentti Niinistön seminaarissa, liiallista avoimuutta. Esimerkkinä on esittää sote valmistelun ja antaa ymmärtää, että sen sotkut johtuvat sen saamasta kauhesta julkisuudesta.      Holmströmin teemoihin voisi argume...

      Niinä kriittisinä kolmena päivinä puolustusministeri pidettiin täysin pimennossa itänaapurimme tapahtumista. Hän ei olut mukana pääministerin hätäisesti kokoamassa ryhmässä, joka ei tiennyt, mitä tehdä. CNN ja Tallinnan televisio olivat pääministerin tärkeimmät tietolähteet. Tasavallan presidentti pähkäli asiaa verryttelypuku päällä Tähtelässä.      Aamulla 18.8. 1991  pääministeri oli Kannuksessa hakulaitteen akku tyhjänä ja  puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg istui tavalliseen tapaan työhuoneessaan, vaikka antennit katolla rätisivät idästä jatkuvaa uutisvirtaa. Sillä viikolla alivaltiosihteeri Blomberg oli lomalla saarimökillään vailla yhteyttä ulkomaalimaan ulkoministeri Paavo Väyrysen ollessa Lapissa tavoittamattomissa. Sisäministeri Mauri Pekkarinen myönsi myöhemmin nukkuneensa silloin ainoan yönsä huonosti virkatyönsä takia, kun taustamuistioissa uhkakuvana oli, että jopa miljoonia voi tulla itärajan yli. ...