Ennen puhuttiin isännättömästä rahasta, kun tarkoitettiin harkinnanvaraisia ministeriön pikkuavustuksia sinne tänne. Nyt kyse on vähintään 200 miljoonan euron suin päin jaetusta potista yrityksille ja yhdistyksille. Esimakua on jo saatu jääkiekkoseuroille ja huutokaupan pyörittäjälle ositetuista määrärahoista. Miksi veromaksan pitää olla näistä esimerkeistä huolistaan? Siksi, että ne ovat veronmaksajien rahoja, joilla Business Finland tuulettaa helikopterijakamisella. Se tekee tämän osaksi omin päin ja osaksi kansanedustajien yhteydenottojen perusteella. Jälkimmäinen on kuumaa kamaa kansanedustajan uudelleen valinnan tukemisessa. Mistä mainittujen edustajien peliin puuttumisen voi päätellä? Tiedosta ja kokemuksesta, miten aiemmista vastaavista tilanteissa demokratia on toiminut. Itse kunkin kannatta tiedostaa, että tästä jakoprossista aikoinaan pidetään tilintarkastus, ja niin paljon huomioita jälkitarkastus tulee nostamaan esiin, että median on pakko kiinnostua niistä.

      Päivän HS:n mukaan http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html ministeri Lindströmin erityisavustaja Puiston puuttuminen avustustenjakoon ” olisi saattanut johtaa jopa samanlaiseen irtisanoutumisilmiöön johtavien virkamiesten keskuudessa kuin on nähty nyt Donald Trumpin aikana Yhdysvalloissa”. Kyse oli kyse oli somalijärjestöjen kotouttamisavustusten poistamisesta, jolle oli ministerin tuki.      Gustafsson perustelee palaamista takaisin virkamiesesitykseen sillä, että virkamiehet ovat sitoutuneet puolustamaan länsimaisia arvoja, eritoten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.      Tämä on melkoista hurskastelua muutaman kymppitonnin rahoilla, kun saman aikaisesti virkamiehet valmistelevat lakeja, joilla kehitysapua leikataan ja suomalaisten sosiaaliturvan tasa-arvoa loukataan ja kun osa mm yritystuista jaettaan vuosi vuodelta poliittisen perustein.      Virkamieskunnan moraalin vetäminen tähän...