Esko Ahon astuessa pääministeriksi hän oli hyvin kokematon, mikä oli luonnollista seurausta hänen tultua valituksi Kepun  puheenjohtajaksi  varhaisiässään. Valtion budjetti- ja finanssipolitiikasta vastasi suvereenisti kuitenkin Iiro Viinanen, jolla on yritysjohtajan tausta, kuten on Sipilälläkin.      Suomen veropolitiikka on ollut vuosikymmenet suhteellisen rauhallista ja ennakoitavaa, kunnes  Viinasen ajamana syksyllä 1993  ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Silloin myös listaamattomat  perheyritykset voivat nostaa verovapaita osinkoja 90 000 euroon asti. Tämä oli radikaali päätös. Sen seurauksena Suomeen syntyi yhtäkkiä 50000 hyvin rikasta henkilöä lisää. Tämä on sinänsä hyvä, mutta täytyy huomata, että näiden henkilöiden verohelpotukset maksaa keskiluokka,      Tämä lisäsi entisestään tuloeroja, vaikka monet viralliset finanssitahot kertovat maamme olevan maailman kärkimaa tuloer...

     Maaperä kymmeniä vuosia muuttumattomana pysyneen julkisen sektorin uudistussanomalle oli luotu, mutta ei se suinkaan ollut otollinen eikä kypsä – niin suuri oli todellisuuden ja tavoitetilan ero. Sen huomasin luettunani kymmeniä hankkimia alan uusimpia kirjoja, joista erityisen kiinnostaviksi ja omiin käsityksiini sopiviksi koin Peter Drukkerin kirjat. Ostin ne heti omakseni. Vielä suurempi murros minua odotti siirtyessäni konsulttiyksikön vetäjäksi.   Hallinnossa oli menossa suuri murros.      Päätösvallan hajautukselle oli painavat, puoluepolitiikasta riippumattomat ja rationaaliset perusteet. Säätytalossa oli tunnetusti huono akustiikka. Ritaritalossa oli vielä huonompi, kun aikoinani olin kuunnellut siellä ensimmäisiä ja harvoiksi jääneitä matematiikan luentoja. En puhunut ministeriön johtamisesta, vaan otin esille työpaikkakiusaamisen ja sen, miten niissä kuulijoiden tulisi toimia. Lopetettuani alustukseni väki tuntui kiusaantunee...

     Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esitti taannoin blogissaan työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset.      Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on oikea. Kun panoksia listään, tulosta syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin  huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleensa on, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme.      Ruotsin entinen valtiovarainministeri Andres Borg ja Juhana Vartiainen alkavat laatia raporttia, millaista talous- ja finanssipolitiikka Suomen uuden hallituksen tulisi harjoittaa. Hiljattain Pj. Sipilä on vaatinut, että Suomen virkamieskuntaa tulisi vähentää noin 111000:lla henkilöllä. ...