Todennäköisyysmatematiikka auttaa hahmottamaan koronan tartunnan saamisen mahdollisuuksista.     Esimerkiksi käyt tapaamassa kaupungilla lähietäisyydellä 12 satunnaista ihmistä satunnaiskontakteissa ja näistä 10 prosentilla on tartunta. Olkoon tämä tapaus A. Sinä saat tartunnan 15 prosentin varmuudella, kun tapaat tartunnan saaneen. Olkoon tämä tilanne B.      Kysymys kuuluu, millä todennäköisyydellä sinä saat tartunnan, kun käyt tapaamassa näitä 12 ihmistä. Todennäköisyys, että tapaat tartunnan saaneen 12:sta, on 1/12. Koska tapaukset A ja B ovat toisistaan riippumattomia sinun tartunnan saamisen todennäköisyys 0,15   x 0,12 =   0,018 eli tämä vastaa 1,8 prosentin todennäköisyyttä.

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden vääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teem...

     Jos jätetään tehdassalit pois laskuista, ainut järkevä syy avokonttorin käyttämiselle on henkilöiden työn vaatimuksista lähtevä jatkuvaluonteinen yhteydenpito- ja kommunikointitarve.      Tunnetason syynä avokonttorille voidaan pitää sellaisen yhteen kuuluvuuden kokemista, joka kohentaa työ laatua ja tehoa.      Joskus yhdessä tekemisen tarve voi olla niin iso, että muutama henkilö on pakattava samaan isoon tilaan tekemään jatkuvaa ryhmätyötä, kuitenkin niin, etteivät pöydät ole vastakkain. Muutoin voi syntyä poissa olevia katseita. Siis yksityisyyttä kaivataan tässäkin.      Yksilöllisyys ja yksityisyys jyräävät myös edelleen työelämässä. Työhaastatteluissa hakija lähes aina kysyy, onko omaa työhuonetta.  Ehkä tästä syystä 2000-luvun avokonttoriaalto onkin hiipumassa.      Jos välttämättä yhteistä suurta toimistoa tarvitaan, se korvataan avotilalla...

      Hallitusohjelmassaan hallitus päätti olla korottamatta veroastetta ja myöhemmin ryhtyi aikeisiin saada aikaan yhteiskuntasopimus kohentamaan kilpailukykyä.      Suomessa yhteiskuntasopimuksen juuret johtavat nuoren pääministerin Esko Ahon vähän osin naiviin oivallukseen 1991 Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla yhteiskuntasopimuksesta. Päivän HS:ssä Raimo Sailas osoittaa, kuinka huteralla pohjalla tämä idea oli ja on nytkin ja kuinka se oli vain 1800-luvun aatevirtausten yksi utopia. Missään muissa maissa kuin läpi kommunistisissa maissa vastaavaa ei ole saatu aikaan ja niissäkin pakkovaltaan puettuna.       1990-luvun laman keskeiset ministerit esiintyvät nyt niin, kuin he yksin olisivat nujertaneet laman, Sailaksen ja kumppaneiden kuitenkin tosiasiassa hoidellessa sen, mitä piti silloin tehdä. Mielenkiinnolla odotellaan heidän muistelmiaan.      On osoittautuessa yhä selvemmi...