Sitran hallitus ottaa laitoksen johtajanimityksessä aikalisän. Vahvimmat ehdokkaat ovat komisario ja entinen pääministeri Jyrki Katainen ja tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius ( https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235478.html ).      Kun johtavaa tai ylipäätään mitään työpaikkaa täytetään, nimittäjän tärkein arvosteluperuste on nimitettävien työhistoriaa. Virkanimityksissä hakijan poliittinen profiili ei saa olla mitenkään ratkaisevaa. Koska Sitra on erityisesti Suomen kansan laitos, poliittisen profiilin ei saisi vaikuttaa nimitykseen lainkaan. Tämä siksi, että suomalaisista vain alle kymmen prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin, joten pääjohtajan leimautuminen jokin poliittisen puolueen kannattajaksi vähentää kaikkien suomalaisten omistamassa laitoksessa johtamisen uskottavuutta.      Politiikka on joskus määritelty mahdollisuuksien taiteeksi eikä se ainakaan ole tiedettä, enemmänkin luottamusta. Politiikassa kes...

     Tämä vanha meksikolainen sanonta pätee monen elämän vaiheeseen, ainakin monijäsenisen perheen pyörittämiseen. Mutta pätee se myös hallituksen johtamisessa. Joka tapauksessa kokemuksen uskotaan olevan valttia missä tahansa tilanteessa. Se ei valitettavasti pidä aina paikkaansa, etenkin oudossa ympäristössä. Päinvastoin siitä voi olla jopa haittaa, koska silloin saatetaan soveltaa vääriä keinoja ja ratkaisuja.     Se tiedettiin jo etukäteen, että hallituksen työ ei tule olemaan yksikertaista eikä vaivatonta, vaikka hallitusohjelman laadinnan näennäinen helppous saattoi antaa tällaisen vaikutelman.      Juha Sipilä onkin siirtänyt melko mutkattomasti pienyrityksen johtamisoppeja julkishallinnon johtamiseen. Loikka on melkoinen. Tällaiseen loikkaan liittyy aina horisonttiharha. Tässä tapauksessa harha on se, että poliittinen johtaminen näennäisistä yhteneväisyyksistään yrityksen johtamisen kanssa, on   kompromissien tekoa m...

      Luottamus yritysoppeihin hallituksen johtamisessa on kohdannut karun todellisuuden.      Pohdinta siitä, miten yritysopit purevat julkisten yksiköiden johtamiseen on ikivanha väittelyn kohde johtamisen seminaareissa. Toinen äärilaita sanoo, että ne sopivat mainiosti ja tekevät organisaatoista ketteriä, tavoitehakuisia ja tuloksellisia. Toinen äärilaitaa lataa, että julkista hallintoa sitovat lait ja asetukset eikä sen ensisijaisena tavoitteena ole olla tuloksellinen, vaan vaikuttava toiminta. Keskustelua on jatkettu aamuun saakka.      Nämä kumpikin laita ovat oikeassa. Kun julkisen hallinnon yksikkö on operatiivinen toimija ja jos sillä on eteenpäin näkevä pätevä johto, totta kai se pykii järjestämään toimintansa asiakkaiden tarpeita lähteväksi, vaikuttavaksi ja tulokselliseksi. On vain niin peemäisen vaikeaa osoittaa toiminnan olevan pitkällä aikavälillä hyviä tuloksia tuottavaa. Taloudelliseksi se kyllä ...

Pakko on paha sana, etenkin omalla kohdalla. Yleisesti hyväksytään se, että tasainen kehitys on hyväksi monessa eri tilanteessa, tasaisuus on valttia. Sekin tiedetään, että muutokset hyväksytään sitä paremmin, mitä kauempana ovat itsestä. Vieläpä sekin hyväksytään, että muutokset ovat välttämättömiä, eivät kaikki. Sitä on vaikeaa aina ymmärtää että, kun tyytyväisyys alkaa, kehitys lakkaa. Ei tarvitse kovin kauaa historiaa pohtia havaitakseen, kuinka muuttumattomana   Suomen kuntarakenne on pysynyt. Maailma, sen talous, teknologia ovat muovautuneet, edistyneet, välillä pysähtyneet ja uudelleen ryhdistäytyneet usean kertaan tällä välin. Mikään yritys ei olisi pysynyt pystyssä, jos sen rakenteet olisivat noudatelleet kuntarakenteen verkkaista muutosvauhtia. Mutta kunnat ovat selviytyneet verorahoilla ja epätahtisen kehityksen kustannuksella. Kokonaisvaltaisuus on yhtä paha sana kuin pakko. Tässä yhteydessä se on ruokkinut itse itseään. Kokonaisvaltaisuus on johtanut kuntauudi...