Joku on sanonut moraalin olevan elinikäinen huoli siitä, onko suorittanut tehtävänsä oikein ja kestävällä tavalla. Riippumatta siitä, onko ihminen saanut empaattisuuden ja myötätunnon geenit jo syntyessään, suurten uskontojen pyhät kirjat kuten raamattu ja koraani sisältävät myös moraaliopin keskeiset elementit, kuten katekismuksen kymmen käskyä. Moraalisäännöt näyttävät olevan siis universaaleja.      Näiden sääntöjen mukaan Kreikan poliittinen johto on antanut vääriä tietoja, rikkonut sopimuksia ja antanut katteettomia lupauksia. Poliittinen johto on myös suojellut maan eliittiä ja palkinnut sitä verohelpotuksilla. Voi olla, että poliittinen johto on saanut suojelurahaa tästä myötämielisyydestään eliittiä kohtaan. Kansa on käyttänyt avoimet porsaanreiät hyväkseen hyötyäkseen taloudellisesti ja saadakseen tarpeellisia palveluja ja etuja, vaikka lahjonnalla.      EU-johtajat ovat tienneet kaikki nämä Kreikan synnit, vaiv...

     Yhteiskunnallinen manipulaatio ja vaikuttaminen yhteiskuntasopimukseen Saloniuksen ympärillä kiihtyy.      Yksi näkökulma tilanteeseen on, että niillä henkilöillä, jotka neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta, ei ole nyt käytävässä toimeentulopelissä mitään henkilökohtaista menetettävää.      Tämä tulokulma tuo omituisen onton sävyyn koko neuvotteluprosessiin.      Jo hallitusohjelmassa kohdistettiin lapsiperheisiin, opiskelijoihin, työttömiin ja eläkeläisiin leikkauksia, joka koettiin epäreiluina ja jopa syrjivinä.   Ne kylvivät pahaa mieltä ja osin katkeruutta.      Hallitusohjelmasta seuraa, että jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, 1,5 miljardin euron veron korotuksista ja lisäleikkauksista kohdistuu miljardi euroa lisää taas näihin ryhmiin.      Jos näille leikkauksille olisi loogiset ja järkevät perustelut, ne nuristen hyväksyttäisin. Ehkä myös itkettäisi...

     Taideteoksen olemassa olo on usein kyseenalainen asia. Samankaltainen futuristinen näkökulma koskee myös yhteiskuntasopimusta. Tällä hetkellä sen tulevaisuus on hyvin pitkälle sen tiedon varassa, minkä vallassa olevat sanovat olevan totta ja mitä maatamme uhkaa, ellei sopimusta synny.   Juuri nyt he sanovat nyt, että Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen.      Se on aivan eri asia kuin toteamus, että Suomi tai suomalainen työ ei ole hintakilpailukykyinen. Kun sanotaan, ettei Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen, luodaan mielikuva työn siirtämisestä Suomesta pois ja että muutoin vientituotteita syntyy, mutta palkat ja työaika ovat jarruina.      Tähän on aivan turhaa odottaa tueksi mitään tilastotietoja suomalaisen työ kalleudesta verrattuna muihin maihin. Luodaan ja levitetään vain poliittinen tieto, että näin on ja sillä siisti, vaikka tavoite saattaa kaikota nopeammin, kuin sitä pystytään saavuttamaa...

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.

     Vanha Rouva Eurooppa ei ole mikä tahansa untuvikko, vaan hän on tanssinut sota- ja kulttuuritanssia roomalaista voiton paraateista ja normannilaisiin pitoihin, nyt EU:n saleissa.       EU-johtajat (euroryhmä) ovat unohtaneet täysin, mikä merkitys Kreikalla on ollut eurooppalaisuuden ja koko länsimaisen ajattelun kehitykselle.   Jo Aristoteleen tekijäoikeuksien loukkaamisen korvauksilla eroryhmä voisi hoitaa Kreikan velat. Tämä tienkin vaatisi vielä luovempaa mielikuvitusta kuin kolmannen tukipaketin ehtojen asettaminen.      Näyttää siltä, että sekä Ukrainan että Kreikan kriisejä synnyttäessään ja niiden ratkaisuyrityksissään, EU-johtajat olisivat olleet liian kauan jesuiittojen parissa. EU-eliitti elää omassa kuplassaan.      Konkreettien esimerkki omaan kuplaan joutumisesta on Ranskan ENA:n koulutusohjelmat ylimmille hallinto- ja virkamiehille. ENA aateloi eliitin omaksi sisäänpäin kääntyväksi veljes- ...

     Joku on kuvannut tiedon määrän kasvua sanomalla New York Timesin sunnuntainumeron sisältävän niin paljon tietoa, että se riitti renessanssi-ihmiselle koko elämäksi.      Painettu media- ja some-sanomat sisältävät pääasiassa yhteiskunnallista tietoa. Se on kaikkein merkittävin tiedon laji, koska sen perusteella tehdään monet tärkeät poliittiset päätökset. Niinpä on otettava vakavasti nyt jo melkein sloganin asemaan kohonnut hokema, että yhteiskunnallisesti totuuden mukaista tieto on sitä tietoa, mitä vallassa olijat sanovat sen olevan.      Hyvä esimerkki tästä oli elin Kreikassa pidetyt vaalit troikan esittämistä jatkorahoitusehdoista. Yhteiskunnallista tietoa esitti Yle tv1:n eilisissä iltauutisissa prof. Vesa Puttonen toteamalla, ettei ei ole edes esitystä, josta äänestää, koska sopimusmääräaika on kulunut umpeen. Asiallisesti se on näin, mutta totta kai kreikkalaiset äänestivät viimeksi voimassa olleesta esityksestä. Puttose...

     Nyt on syytä muistaa G:B:Shawin sanat. ”Opetelkaa kreikkaa, se on viisauden kieli.” Neuvo on yhtä hyvä kuin opit median tärkeydestä yhteiskunnan kulun seuraamisessa. Mediaa pitää tarkkailla aina vastustus mielessä. Kaikki mitä Kreikasta on nyt julkisuudessa sanottu, on yhtä pötyä kuin talousennusteet.      Lisäpöytäkirjasta on suomalaisille järkyttävän jäänkylmä muisto. Talvisota alkoi pöytäkirjan mukaisesti 30.11.1939. Kreikka on tienhaarassa kuin Suomi kansa silloin. Nyt maassa uusi hallitus Syrizan johdolla. Tämä on totta.      Poliitikot ympäri Eurooppaa puhuvat Kreikan lainojen armahtamista vastaan, ei helpotuksia, ei uusia tukia. On selvää, etteivät kreikkaliset tyydy vaalilupausten jälkeen kärvistelemään kodeissaan enää tuomiopäivän tunnelmissa. Tämä on jäänyt liian vähälle huomiolle eurooppalaisessa keskustelussa. Rahoitus pahimpiin jokapäiväisen elämän puutoksiin on löydyttävä.   ...